Wristshakers: Olli Pylkkänen (vas.), Hannu Lehtomaa, Jussi Nykänen, Mikko Koivula, ja Kepa Härkönen
” They are so hot, the Arctic freeze begins to melt.” (Otis Grand)
Rovaniemeläinen Wristshakers soittaa rakkaudesta rhythm`n` bluesiin ja muuhun mustaan rytmimusiikkiin. Lapin Listan äänestäjiltä yhtyeen live-esitys Hipshake sai viljalti vastakaikua eli reilusti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut Lankojärven haitarivirtuoosi Harri Kuusijärven Koutus-yhtyeen Shelter tai kolmonen Up to you, jonka lauloi tulevaisuuden nimi Jonatan Lahti Ruotsin Mataringistä.
Suomen bluesväen tietoon Wristshakers tuli kunnolla 1990-luvun puolivälissä. Samalla kun Rovaniemestä tuli bluesin mekka, jossa vaikutti kaksi alan yhdistystä ja alkoi pyöriä Roots`N`River Blues-festivaali, yhtye sai pienen hitin What it is–laulustaan, joka valkattiin voimasoittoon Radio Mafian soittolistalle.
Siitä huolimatta Wristshakers on ollut aina enemmän livebändi kuin levyttävä yhtye ja plakkarissa onkin vain yksi pitkäsoitto Can You Play This? vuodelta 1997 plus kaksi EP- & single-julkaisua. Suomen lisäksi yhtye on keikkaillut muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Bosnia-Herzegovinassa.
Yhtyettä lainaten `kolmen soinnun ränttätänttä saatiin kukkimaan`, kun rytmibluesia ja good old rock`n`rollia ryyditettiin puhaltimilla ja ja loppusilauksen hommalle antoi Pepe Petrasen soulahtava laulu.
Pepe vaikutti yhtyeessä 24 vuotta ja seitsemän vuotta sitten hänen saappaisiinsa hyppäsi laulaja-huuliharpisti Jussi Nykänen, joka on vienyt Wristshakersiä takaisin perusasioiden äärelle ja tuonut lisää energiaa. Tuorein jäsen on kitaristi Olli Pylkkänen. Muuten nykykokoonpanossa soittaa yhtyeen kolme perustajajäsentä Kepa Härkönen (kitara), Hannu Lehtomaa (basso) ja Mikko Koivula (rummut), jotka aloittivat Rust-nimellä neljäkymmentä vuotta sitten.
Kun tiukkailmeinen Nykänen puhaltaa harppuunsa ja laulaa; ”Don’t move your head, Don’t move your hands, Don’t move your lips, Just shake your hips…” ja taustalla häntä ruoskii eteenpäin hieno bändi, rytmi iskee auttamatta kuulijaa päästä varpaisiin. Moni muistaa Hipshake-kappaleen ainakin Rolling Stonesin esittämänä, mutta ehkä Wristshakersin juureva boogietamppaus on lähempänä Canned Heatiä.
Laulaja Jussi on tuttu punksukupolvelle bändistään Greenhouse AC, joka julkaisi neljä albumia ja kiersi ahkerasti maailmaa. Mies sanoo, ettei blueskaan ollut yhtyeelle vierasta, tulokulma vain oli normaalia räväkämpi. –Wristshakersiin hänet pyysi basisti Hannu Lehtomaa.
– Oltiin juuri laitettu Hannun kanssa jäihin mainio Neil Young-projekti Harvesters ja hän tahtoi minut mukaan. Tuohon aikaan lauloin ja soitin myös kantria, swingiä ja maalaisbluesia Akustinen Kerho-yhtyeessä.
2000-luvulla Wristshakers on tehnyt toistakymmentä keikkaa vuodessa Oulu-Kemi-Roi-Pyhä-akselilla ja Nykänen vakuuttaa, että yhtye on tällä hetkellä paremmassa iskussa kuin aikoihin ja paljastaa, yllätys-yllätys, että pitkäsoittokin on tekeillä.
-Talven jälkeen pitäisi homma olla jo hyvällä tolalla. Muutama oma biisi vielä puuttuu, mutta onneksi Hannun naapurista löytyi taitava juurikitaristi Pylkkänen, joka osaa tehdä myös biisejä, Nykänen iloitsee.
John Storgårdsin vetämän Lapin kamariorkesterin kotipesässä Korundissa Rovaniemellä on loppuvuodelle luvassa monenkirjava kevyen musiikin konserttien sarja, joihin kannattaa matkata kauempaakin Lapista. Ohjelmasta löytyy runsaasti tribuutti-konsertteja tyyliin Abba, Esko Rahkonen, Juice Leskinen ja Leevi & Leavings, mutta myös vahvasti elossa olevien artistienkin musiikkia, joista tässä parhaat päältä:
Heikki Silvennoinen (feat. Ida Elina) 16.10. klo 19.00.
Pitkän linjan blueskitaristi-laulaja Heikki Silvennoinennähdään pohjoisessa kera Suomen tunnetuimman komppikaksikon; Anssi Nykänen (rummut) ja Harri Rantanen (basso). Rinnalleen kivikasvoinen trio on saanut myös naiskauneutta, lahjakkaan laulaja-lauluntekijän ja kanteleeensoittaja Ida Elinan, josta on tullut Youtube-ilmiö niin Suomessa kuin maailmallakin. Hän on ahkerasti keikkaileva artisti, joka on kehittänyt Youtube-kitaristien innoittamana oman pop-kanteleensoittotyylinsä ja samalla hänen tekemänsä covereiden on kerrottu ”mullistaneen kantelemusiikin”.
-On hieno päästä kokeilemaan taas jotain ihan uutta. Iida Elina on huippulahjakas musiikko ja tästä tulee taas ihan erilainen kiertue. Uusi soundi ja uudet kujeet, Heikki Silvennoinen kuvailee ja lupaa kuulijoille uudenlaisia musiikkielämyksiä, sillä kansallissoitin kannel ja blueskitara soivat oikeasti upeasti yhteen.
Jari Sillanpää 18.10. klo 15.00 & 18.00
Jari Sillanpää on yksi maamme valovoimaisimpia solisteja, joka laajan musiikkiohjelmistonsa lisäksi tunnetaan karismaattisena estraditaiteilijana ja loistavana tunteiden tulkitsijana.
Tästä kaikesta kertovat valtava suosio konsertti- ja keikkarintamalla sekä menestyslevyt. Jarin ensilevy Jari Sillanpää, joka ilmestyi vuonna 1996, on edelleen maamme myydyin levy. Viimeisin hitti ”Sinä ansaitset kultaa” oli radioissa vuoden 2015 soitetuin kappale ja Youtubessa sitä on kuunneltu yli 11 miljoonaa kertaa!
Useissa äänestyksissä Sillanpää on valittu Suomen parhaaksi laulajaksi heti Olavi Virran jälleen. Viimeksi Seura-lehden lukijat äänestivät hänet Tangokuninkaista ykköseksi.
Lavalla nähdään laulaja joka viihdyttää, koskettaa ja liikuttaa. Säestyksestä huolehtii lähes akustinen kvartetti, jota johtaa, Petri Somer, joka on tehnyt muun muassa juuri Jarin viimeisimmän superhitin Sinä ansaitset kultaa.
-Olen saanut rinnalleni huipputiimin ja odotan konserttikiertuetta innoissani, Jari sanoo ja toivottaa kaikki tervetulleeksi heittäytymään tunnelmien vietäväksi ja nauttimaan rennosta, monipuolisesta musiikillisesta iloittelusta!
Dave Lindholm 6.11. klo 19.00
Dave Lindholm esiintyy marraskuussa ympäri Suomen pienellä soolokiertueellaan, jonka ainoa Lapin keikka on Korundissa. Kiistatta yhden arvostetuimman suomalaisen musiikintekijän turnee on nimetty osuvasti: Dave Lindholm – Yksin.
Illan ohjelmisto koostuu mestarin sekä suomeksi että englanniksi kirjoittamista lauluista, joita hän on tehnyt jo 1970-luvulta lähtien, ja jotka hän on säilyttänyt mukanaan ohjelmistossa keikoillaan monet vuosikymmenet. Daven ura alkoi vuonna 1971 Ferris-yhtyeen levytyksestä ja jo seuraavana vuonna julkaistiin hänen ensimmäinen sooloalbumi nimellä Iso ”Kynä” Lindholm.
Voi kun riittäis pieni taivas, Pieni ja hento ote, Annan kitaran laulaa vaan ovat lauluja, joita konserteissa tullaan kuulemaan, tai sitten ei. Daven konsertteihin kun liittyy aina tuo yksi hänen tavaramerkkinsä, ennakkoon ei voi sanoa, mitkä laulut kuulijat saavat nautittavakseen.
Samuli Putro 13.11. klo 19.00
Samuli Putro: ” Kirjoitan tätä 18. huhtikuuta. Suomi on poikkeustilassa. On ollut vaikea edistää tulevaisuuteen ja työhön liittyviä asioita. Ne ovat tuntuneet pieniltä viruksen keskellä. Olen kotonani Käpylässä ja kunnossa. Asun yksin ja vuosien aikana olen myös oppinut viihtymään yksinäisyydessä. Silti kaipaan kontaktia ihmisiin, vapaata liikkumista ja pelotonta kesää. Saimme Riku Mattilan kanssa tulevan albumin äänitykset hyvään vaiheeseen ennen kuin maailma muuttui ja sen jälkeen on ollut hiljaista ja epätodellista. Haluan kuitenkin kertoa teille miten ajattelen tulevaisuutta koska uskon että tulevaisuus on.
Teen kiertueen marraskuussa 2020. Kiertue toteutetaan konserttisaleissa ympäri Suomen. Sen nimi on Putro 50. Soitan keikoilla myös uutta musiikkia, sitä mitä Rikun kanssa olemme työstäneet. Haluan tehdä tämän kiertueen koska ajattelen että se naulaa yhden aikakauden loppuneeksi ja myös sen takia että minulla on yksinkertaisesti ikävä teitä. Sovitamme musiikin talojen juhlallisiin puitteisiin ja aion myös kertoa teille itsestäni tavoilla jotka ovat minulle uusia. Enempää en halua paljastaa vielä. En aio markkinoida kiertuetta tässä kohtaa juurikaan tämän enempää koska se ei tuntuisi oikealta. Toivon että olette terveitä ja että teillä on kontakti itsellenne tärkeisiin ihmisiin. ”
Kaikkiin Korundin konsertteihin on vielä paikkoja ja lippuja voi ostaa Korundin lipunmyynnistä. Lippuvaraukset sähköpostilla info(at)korundi.fi tai soittamalla numeroon 016-322 2822. Korundissa on käytössä Ticketmaster.fi :n lipunmyyntijärjestelmä .
Viimeiset-leffan päärooleissa nähdään Tommi Korpela ja Laura Birn
Perinteikäs Kino Ylläs-Elokuvia taivasallatulee taas. Tapahtuma täyttää 15 vuotta ja tänä vuonna elokuvia nähdään 3. -13. syyskuuta sekä iltaisin ulkoilmateatteri Ihmisen Ringissä että päivisin sisällä Kellokkaassa.
Ylläksellä saa Suomen ensi-iltansa elokuva Viimeiset (Last Ones), jota on kuvattu Tunturi-Lapissa; Kolarissa, Muoniossa ja Enontekiöllä. Sen on ohjannut Viron nykyelokuvan huippuihin kuuluva Veiko Õunpuu ja sen pääosia esittävät Tommi Korpela ja Laura Birn ja suosittu virolaisnäyttelijä Pääru Oja. Lisäksi sivurooleissa nähdään muun muassa Sulevi Peltola ja Samuli Edelmann.
Sulevi Peltola
Samuli Edelmann
Viimeiset on moderni western, jonka tapahtumat sijoittuvat Lapin kesyttömille tunturialueille. Nuori kaivosmies Rupi aikoo tuntureita louhimalla kaapia kasaan tarpeeksi rahaa karistaakseen kaivoskylän tukahduttavat tomut ikuisiksi ajoiksi jaloistaan. Työt kaivoksessa kuitenkin seisovat, koska Rupin isä, vanha poromies, kieltäytyy myymästä maitaan. Elämä kaivoskylässä on vaarallista, eikä rakkauskaan ole mutkatonta ja tapahtumat vievät hetki hetkeltä kohti lopullista sortumista. Rupin on tehtävä valinta: minne hän kuuluu, isiensä maille, alkukotiin tuntureille, vai itsekkäiden pyrkimysten kylmään maailmaan.
Viimeiset – elokuva nähdään kahtena iltana 11. ja 12. syyskuuta kello 21 Ihmisen Ringissä. Molempina iltoina paikalle on tulossa myös elokuvan tekijöitä kertomaan elokuvasta.
Viimeiset-leffan ensi-illan lisäksi Kino Ylläksessä on mukana ennakkonäytöksiä eli elokuvat nähdään vasta myöhemmin muilla Suomen valkokankailla. Tällaisia ovat Ville Jankerin ohjaama Metsäjätti, jonka pääosassa nähdään Jussi Vatanen ja 11 päivän esitykset päättävä Tove, joka kertoo Tove Janssonin elämästä, joka muistetaan etenkin Muumi-hahmojen luojana.
Lapsille on luvassa ennakkoon vielä Risto Räppääjä ja väärä Vincent, joka esitetään sekä päivänäytöksenä Kellokkaassa että iltanäytöksenä Ihmisen Ringissä.
Muusta Kino Ylläs-Elokuvia Taivasalla-ohjelmasta löytyy tarkemmat tiedot alta.
Steve ‘n’ Seagulls, kaikkea maan ja taivaan väliltä; bluegrassia, kansanmusiikkia, metallia ja rockia!
Lappilainen menestystarina Tornion Panimo juhlii nelivuotispäiviään komeasti 19. syyskuuta Club Teatrialla. Tornion Suuresta Olutjuhlasta on tarkoitus tehdä perinne, jossa kaupunkilaiset pääsevät vuosittain nauttimaan, paitsi pienpanimon oluista ja hyvästä ruuasta, myös tasokkaasta viihteestä, jota ensimmäisessä tapahtumassa tarjoilee kansainvälistä mainetta niittänyt Steve ‘n’ Seagulls.
Yhtye julkaisee tänään oman versionsa Kansas-yhtyeen klassikosta Carry on wayward son. Se on ensimmäinen maistiainen bändin myöhemmin tänä vuonna julkaistavalta neljänneltä albumilta.
– Kappale on osalle meistä hyvin tuttu jo nuoruudesta ja on uskomattomalla tavalla kestänyt aikaa jo lähes viisikymmentä vuotta. Sen riffien monipuolisuus ja hienot harmoniat kiehtoivat meitä jo edellisen levyn esituotantovaiheessa. Mutta aika ei silloin ollut vielä kypsä. Carry on wayward son on tavallaan musiikillinen muotokuva 70-luvun musiikin kokeilullisuudesta ja suureellisuudesta. Työstimme versiota tuottaja Timo Kämäräsen kanssa ja halusimme säilyttää kappaleen tunnistettavat osiot, mutta myös antaa sille oman leimamme. Halusimme kunnioittaa alkuperäisen bändin ja kappaleen luonnetta myös monipuolisella soitinnuksella. Carry on wayward son on yksi uuden levymme järkälemäisistä kulmakivistä, yhtye kommentoi.
Steve ‘n’ Seagulls sai alkunsa vuonna 2010, esittämällä ladon seinästä revittyjä versioita metalli- ja rockbiiseistä. Soitinarsenaali on alusta asti ollut vähintään riittävän laaja; banjo, mandoliini, rummut, kontrabasso, haitari, kitara, huilu ja muuta mukavaa. Alussa yhtyettä pidettiin heinähattujen ja rattorimiesten ohimenevänä kertakäyttövitsinä, mutta tänään se on riehakas ja hikinen keikkakone, timantinkova kokonaisuus, joka kiertää ympäri maailmaa tuomassa yleisölle musiikin ilosanomaa suoraan kylmästä Pohjolasta.
Kesällä 2014 yhtye kuvasi muutamia videoita ja latasi ne YouTubeen. Näistä videoista kolmas, banjovetoinen versio AC/DC:n Thunderstruck -biisistä sai aikaan maailmanlaajuista ihmetystä ja on tähän päivään mennessä saavuttanut yli 105 miljoonaa katsontakertaa YouTubessa. Videot alkoivat raivata tietään musiikkijulkaisuihin, kuten Guitar World, Revolver, Loudwire, Blabbermouth, Metal injection ja Metal Sucks. Tästä tie vei bändin keikkailemaan yli 30 maahan, neljälle mantereelle ja myös levytysstudioon.
Steve’n’Seagulls on julkaissut kolme kokopitkää levyä. Ensimmäinen levy Farm Machine (2015) ja sitä seurannut Brothers in Farms (2016) kiihdyttivät menoa entisestään. Yhtye keikkaili yli 140 keikan vuositahtia, myös festivaaleilla ympäri Euroopan. Molemmat levyt löysivät tiensä fanien ulottuville ja nousivat albumilistalle Suomessa ja myös Billboardin Bluegrass -listalle. Toinen levy nousi ensimmäisenä suomalaisena levynä Billboardin Bluegrass -listan sijalle yksi. Kolmas levy Grainsville (2018) sisälsi jo hieman enemmän bändin omaa tuotantoa ja nousi myös edeltäjiensä tapaan albumilistalle suomessa ja Billboardin Bluegrass -listalle. Kolmannen levyn julkaisun jälkeen yhtye soitti lähes 200 esiintymistä käsittäneen kiertueen, joka loppui Suomeen joulukuussa 2019. Kiertue sisälsi kattavasti keikkoja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Tornion Suuressa Olutjuhlassa esiintyvät Steve’n’Seagullsin lisäksi myös yhtyeet The Meänland ja 2-7 Miehen Trio?.
Tornion Panimon ja Club Teatrian yhteistyössä järjestämästä tapahtumasta löytyy lisätietoja TÄÄLTÄ.
Mestari Chengin seurassa vanhat kylänmiehet, joita näyttelevät Vesa-Matti Loiri ja Kari Väänänen
Viime viikonlopun katsotuin elokuvauutuus Saksassa oli Mika Kaurismäen ohjaama elokuva Mestari Cheng. Kaikista elokuvateattereissa pyörivistä leffoista se oli neljännellä sijalla.
– Onhan tämä hienoa ja ainutlaatuista. Tietysti tässä myös haikailee sitä, mitä luvut olisivat voineet olla normaalioloissa, sillä nythän myös Saksan teattereissa vallitsevat koronapandemian aiheuttamat poikkeusrajoitukset – siellä teattereihin lasketaan vain 20% normaalikapasiteetista, Mika Kaurismäki kertoo tiedotteessa.
Mestari Chengiä on sanottu hyvänmielen elokuvaksi Lapista ja erilaisten tapojen kohtaamisesta. Itse ohjaaja on puhunut positiivisestä globalismista. Se kuvattiin kaksi vuotta sitten pääosin Kittilän Raattamassa. Kylässä elokuvattiin yli kuukausi ja keskuspaikkana Auttin kauppa, jonka miljööstä myös edesmennyt elokuvantekijä Pertti Pasanen löysi paljon ideoita sketseihinsä ja elokuviinsa. Lisäksi Mestari Chengin kohtauksia tallennettiin Ylläksellä, Levillä, Pallasjärvellä ja Sodankylän Porttikoskella.
Mika Kaurismäki tunnetaan Lapin ystävänä, sillä hän on yksi Sodankylän elokuvajuhlien perustajia. Valkokankaallakin se on näkynyt ennen Mestari Chengiä, päällimmäisenä nousevat mieleen Vesa-Matti Loirin ja Samuli Edelmannin tähdittämä road movie Tie Pohjoiseen ja hieno dokumentti Vesku.
Vesa-Matti Loirista onkin tullut viime vuosikymmeninä Kaurismäen luottonäyttelijä ja hänet nähdään myös Mestari Chengissä, Kari Väänäsen kanssa, tärkeässä sivuroolissa, kun pääosaa esittää Chu Pak Hong, joka muodostaa elokuvan pääparin yhdessä Anna-Maija Tuokon kanssa.
Saksan lisäksi Mestari Cheng on myyty Sveitsiin, Iso-Britanniaan ja Japaniin, joissa se tulee elokuvateattereihin lähiviikkoina, mikäli koronaepidemian tilanne ei muuta suunnitelmia.
Elokuun Lapin Lista-ehdokkaat: Harri Kuusijärvi (ylhäällä vas.), CatCat, Jonatan Lahti, Tarja Ylitalo ja Wristshakers
Lapin Lista Top 5–ehdokkaat elokuulle on valittu. Videoita on julkaistu nyt vähemmän. Ihmiset pitävät kesälomaa, mutta edelleenkin tarjolla on laadukas ja vaihteleva kattaus ympäri pohjoista periferiaa, Lapista ja Tornion Väylän molemmilta rannoilta eli ei mitään rajaa-hengessä; tuoreita levyjulkaisuja, livepoimintoja ja joukossa silloin tällöin joku ikivihreäkin.
Kätkän sisarukset Virpi ja Katja Ylitorniolta ovat päivittäneet ensimmäisen levytyskappaleensa Chicabum 1990-luvun alusta. CatCatin video on kuvattu kesäisissä maisemissa Naantalissa.
Tornionjoen toiselta puolen Övertorneålta tulee uusi nouseva tähti, muutaman sinkun julkaissut, Jonatan Lahti, jonka isä oli aikoinaan sparraamassa Mataringin edellistä nuorisosuosikkia Markus Fagervallia, hänen alkutaipaleellaan.
Lahdet kuuluvat samaan sukuun Pellon Ylitalojen kanssa ja Lapin Listan klassikkopominta on tällä kertaa Matin ja Tepon kirjoittama Muistojen humppa, joka löytyy Tarja Ylitalon esikoisalbumilta Kerrasta Poikki, joka julkaistiin 40 vuotta sitten. Levy oli Lapin ensimmäinen kulta-ja platinalevy.
Yhtyeistä, ”haitarin Pekka Pohjolan” Harri Kuusijärven Koutus tarjoilee Live In Helsinki-levyltään tunnelmapalan Shelter ja pitkän linjan rytmibluespoppoo Wristshakers, Roista niinkuin Harrikin, näyttää miten hienosti boogie Hipshake kulki viime kesänä Korpirockissa Oulussa.
Äänestysaikaa 17. elokuuta asti ja voittaja pääsee kisaamaan loppuvuodesta perinteisestä Keksi-musiikkipalkinnosta, joka on Lapin ainoa kevyelle musiikille omistettu huomionosoitus.
KLIKKAA KUVAA, KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ PAINAMALLA NIMIPALKKIA!KIITOS!
Rovaniemeläisen Jarringin instrumentaalimusiikki saa viihtymään ja kuuntelemaan.
Renessanssimies Jari Pulsan tenorisaksofoni puhuu ihmisten kielellä, mutta mistään easy-listening- tai hissi-musiikista Monumental Row-levyssä ei ole kyse.
Soitto ammentaa vaikutteita 1950-1960-luvuilta, jolloin instrumentin jazztaitajat olivat parhaimmillaan. Silloin oli erityylisiä tarinaniskijöitä John Coltranesta ja Sonny Rollinsista Stan Getziin.
Eikä muhkeasti soiva foni vie ajatuksia vain jazziin, vaan kepeästi silmien eteen lehahtaa myös Vespa-parvi ja svengaava Lontoo eli aika ennen bluesboomia, Graham Bondin ja Aleksis Kornerin rytmimusiikki.
Jarringin pääosan esittäjät Monumental Row-levyllä ovat punksukupolven kasvatit Jari, joka muistetaan yhtyeistä Lapin Kullat, Karu Selli, The Vävyt ja Avanto ja kosketisoittaja Marko Kantola, joka soitti Nightingalesissä, joka levytti Hiljaiset Levyt-yhtiölle. Rytmiryhmän muodostavat rumpali Olli Koskela ja basisti Matti Väätäjä.
Monumental row ja levyn päättävä Polaroid springboard ovat Jarringin levyn rytmisesti rikkaimmat. Niissä Jarin foni ja Markon koskettimien leikki synnyttävät monenlaisia elokuvallisia Lappi-kuvia kuten vaikka Leijat Rovaniemen yllä ja Ihania naisia Ounaskosken uimarannalla…Kapybara on mainio lattaribiisi, mutta parasta Ilkamat-meininkiä on kuitenkin alastomimmassa Korundi Cafe Bluesissa. Siinä on sitä Lontoota, pörinää, kolinaa ja maailmanpyörää.
Levy äänitettiin kolmessa sessiossa Rovaniemen Musiikkikirjastossa. Tuottajana ja äänittäjänä hääri Ivalon Phil Spector Timo Rehtonen.
Lapin Lista Top 5
