Yleinen

Singleuutuus: Pohjoisen poika SAMULI ROIVAS laulaa Lapin tytölle, J. Karjalaisen sanoin

by Arto.

Amerikan Lapissa kasvanut muusikkolegenda Bob Dylan omisti laulunsa Girl From The North Country ensirakkaudelleen Echolle, jonka juuret olivat Suomessa ja joka Bobin mukaan oli kaunis kuin Birgitte Bardot.

Yli puoli vuosisataa ensilevytyksestä muun muassa Lännen- Jukkana Amerikan suomalaisia siirtolaisseutuja kiertänyt  J. Karjalainen kirjoitti lauluun hienot suomenkieliset sanat  ja se sai nimekseen Lapin tyttö.      

Samuli Roivas

Simosta kotoisin oleva 28-vuotias laulaja Samuli Roivas otti haasteen vastaan, kun torniolaisen Väylän Pyörteen Arto Junttila ehdotti hänelle Lapin tytön levyttämistä. Hänellä ei ollut vaikea lähteä tekemään Karjalaisen tekstistä omaa tulkintaa, olihan laulun aihe ajaton rakkaus.

-Itse tykkään vanhemmasta musiikista enemmän kun nykymusiikista, joten asiasta kiinnostuin heti. Yhtään coveria en ole aiemmin levyttänyt, mutta se ei ole minulle ongelma. Vaihteeksi vähän rosoisempaa laulua ohjelmistooni, Roivas iloitsee.

Bob Dylanin musiikkia hän tietysti oli kuullut, mutta nyt hänellä oli hyvä syy tutustua paremmin ja  monta tarinaa Lapin tytön ympäriltä  hän sai myös kuulla. 

Yllättävin juttu,  joka paljastui vielä levytysprojektin aikana oli, että laulun levyttäjä piti olla alun perin Vesa-Matti Loiri, mutta Vain elämää-tv-formaatin säännöt sen kielsivät ja niinpä Dylan Suomeksi-tribuutin (2016) Lapin tytön levytti  ensin albumin housebändi Wentus Blues Band.

Samuli ja hanuri

Tornion Musaverstaalla Loiria ei jääty sen enempää kummastelemaan, vaan todettiin, että hyvä laulu kelpaa varmasti  monelle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan edettiin ja Lapin tytön toisesta versiosta tulikin erilainen ja Samuli Roivaksen näköinen ja kuuloinen, parasta pohjoissuomalaista  nordicanaa tähän asti.

-Jännä nähdä, miten ralli otetaan vastaan. Keikoilla uskon että laulu uppoaa hyvin jossain pohjoisen tunturikahviloissa. Hieno biisi ja etenkin rauhallisempaan settiin sopii, Samuli makustelee.

Samuli Roivas on tehnyt musiikkia tosissaan vuodesta 2016 lähtien, mutta ammatikseen vasta, kun valmistui muusikoksi Tornion Pop & Jazz Konservatorio Lappiasta vuosi sitten.

-Oma yritys Srmusiikki mulla on ollut viime toukokuusta lähtien ja erilaisia keikkoja on tullut tehtyä jo reilusti yli sadan. Asetin itselleni tavoitteita ja niihin pääsin, Samuli sanoo tyytyväisenä.

Hän antaa myös soitonopetusta ja tekee studiotöitä. Lisäksi Srmusiikin kautta  hoituvat niin valojen ja äänentoiston vuokraus kuin graafinen suunnittelukin.

Samuli Roivas ja Herrasmiehet

Paljon hän esiintyy trubaduuri-pohjalta kitaran kanssa laulaen, mutta myös ammattitaitoisen Herrasmiehet-duon kanssa, jolloin haitari on myös isossa roolissa.

Näin on myös Lapin tyttö-singlellä, jolla Samulin taustalla  teeveestä tuttu Suomen Talent-kakkonen Julius Rantala soittaa rumpuja  ja kitarassa on Jukka Lamminen, jonka Musaverstaassa laulu on tallennettu. Levyllä vierailee  myös Julia Rantala, joka soittaa viulua.

Lapin tyttöä ennen Samuli on ehtinyt levyttää paljon jo  omia lauluja; rokkia, poppia ja iskelmää muun muassa EP:n Tylsää Jäätä ja albumin rockyhtye Chemistien kanssa, joten keikoilla repertuaaria löytyy runsain mitoin Silakka-apajista Esson baariin-tarjonnan ulkopuoleltakin.

PS. Kuuntele ja katsele myös  Samulin Välipysäkki-konsertti  täältä !

 

 

 

 

 

Lapin Kansa: Terveiset Lapin tytölle tulivat perille  

Lapin tyttö netissä: https://snd.click/samuli-roivas-090224 

 

 

 

Kaulirannan kultakurkku MARKUS on kuollut

by Arto.

Markus (Markku Tranberg) kuoli 73-vuotiaana Tampereella, jossa hän vietti suurimman osan elämästään.

– Kyllä mää olen niin monta yötä valvonut, että eläkepäivät ovat jo ansaittuja,  Markus totesi Radio Musan Pentti Teräväisen haastattelussa kymmenen vuotta sitten.

Hän oli tehnyt keikkaa vuodesta 1962 lähtien ja oli aika antaa vuoro muille ja vanhuus sairauksineenkin alkoi vaivata.

Suurimmalla hitillään Vain kotka lentää aurinkoon Markus lauloi: Se lentää vahvoin siivin loistoon auringon/ Ylös jää kotka kunnes tyyni sää/ Taas metsän puissa soi…

Markukselle hyvää taivasmatkaa! Alle kerättynä miehen tähtihetkiä ja etenkin tarinaa hänen läpimurtovuodesta 1970.

Intro

Markuksen hullu vuosi oli 1970. Finnlevyssä oli etsitty komeaääniselle Markukselle kuumeisesti sopivia levytyskappaleita, ensimmäistä omaa singleä varten. Edellisenä vuonna hän oli levyttänyt sinkkupuolikkaan Viimeinen kevät pärjättyään kansallisessa Tähtijahti-kisassa. Vaikka laulusta onkin tullut vuosikymmenten kuluessa ikivihreä,  listamenestystä sille ei tullut.

Suosikki

Kun Paul Simon  oli kuullut Pariisissa perulaisen Los  Inkasin esittävän kansanlaulua El Condor Pasa 1800-luvulta, hän kiirehti heti kirjoittamaan  siihen englanninkieliset sanat ja siitähän tuli Simon & Garfunkel-duolle maailmanmenestys. Suomalaisen tekstin lauluun teki Tuula Valkama ja  Vain kotka lentää aurinkoon-laulun levytti ensimmäisenä Markus. Toiselle puolen tuli perinteinen  Toivo Kärki-iskelmä Jos vielä oot vapaa, johon sanat kirjoitti Juha Vainio. Sen Markus nappasi laulettavakseen, kun se ei Joukolle ja Kostille kelvannut. Single äänitettiin huhtikuussa ja elokuussa alkoi oikeasti tapahtua.

Markus oli muuttanut jo  koti-Kaulirannalta etelämmäksi ja hänen keikkojaan möi oululainen Polarviihde ja hän oli saanut säestäjäkseen Esko Ruonalan yhtyeen.

– Oltiin  viikonloppukeikoilla Sodankylän Veikkolassa (su 9.8)  ja syömässä ja radiosta tuli Ylen Lista-ohjelma. Ei siinä mitään, että  Markus oli kolmosena kappaleella Jos vielä oot vapaa, mutta sitten räjähti pankki. Markus oli myös ykkösenä Vain kotka lentää aurinkoon-laululla, jonka jälkeen meidän pöydässä  alkoi hirveä huuto ja mekastus ja porukat katso ihmeissään, muistaa Markuksen taustayhtyeen basisti Toivo Hauru.

-Lista-ykkönen oli silloin kova sana, mutta kyllä oli Veikkolakin illalla tupaten täysi. Tytöt tuppautui aivan lavan reunalle ja mikäs sen mukavempaa.

★Ensimmäinen  lappilainen Suosikin kannessa

Singlen molemmat puolet menestyivät myös myyntilistoilla, mikä siihen maailman aikaan oli harvinaista. Jos vielä oot vapaa oli parhaimmillaan sijalla 5, kun taas Vain kotka lentää aurinkoon oli ykkösenä elokuusta joulukuuhun, jolloin sen suisti kärjestä Syksyn Sävel-voittaja Irwin Goodmanin St. Pauli ja Reeperbahn. Sinkku oli vuoden 1970 kuudenneksi myydyin, mutta kultalevyyn asti se ei riittänyt.

Markuksen managerin Texi Hannulan puhelin alkoi soida tauotta ja etelästä sateli haastattelupyyntöjä. Osa hoidettiin Oulusta käsin, mutta osa päätettiin hoitaa matkaamalla Helsinkiin.

Intro-lehti kirjoitti:” Pojat viettivät kaksi päivää Helsingin hulinoissa, kävelivät päin punaisia valoja, eksyivät kaupungille, ajelivat väärillä busseilla ja ratikoilla ja yrittivät parhaansa mukaan ehtiä kaikkialle, mihin heitä kutsuttiin.

Helsingin pop-piirit kohahtivat, kun Markus tuli käymään. Ohjelmatoimistot olivat heti valmiita tarjoamaan työtä, levytyksistä puhuttiin ja toimittajat ravasivat Markuksen ja manageri Texin perässä. Iso-D Dannykin, joka haistaa terävästi kehityskelpoiset laulajan plantut, pyysi kahville. Danny sai juoda kahvinsa itse, sillä pohjan pojilla oli muuta kiirettä ja tohinaa Helsingissä.”

Erityisesti Suosikin juttu piti tehdä kunnolla, sillä lehdistä se oli nuorelle laulajalle tärkein.  Aikoinaan Jussi Raittinen lauloi: ”Enää toivon mä yhtä vaan, että pääsis`kanteen Suosikin…”  Markus oli ensimmäinen lappilainen, joka pääsi kanteen Suosikin, mutta lieneekö Markus ainut ?

Laulajakomeetta joutui suoraapäätä Monsieur Mossen käsittelyyn eli  papiljotit päähän  ja pensselillä kultaväriä kasvoihin ja valokuvattavaksi.

”Sama Lapin pojan yksityinen show jatkui Mossen salongissa kuin joka paikassa, minne Markus on päänsä pistänyt. Arvokas ilmapiiri ei hämmennä Markusta, mutta hänen luonnonlapsimaisuus sen sijaan hämmentää niitä, joille asiallisuus on elämänohje”, kirjoitti Suosikin toimittaja ja kyseli tytöistä ja myös kaulirantalaisista, joiden suhtautumisesta hänen menestykseensä Markus sanoo olevan iloinen. Epäluuloisten kyräilyjen sijasta on tullut pelkkiä onnitteluja, sähkeitä ja kukkia.

-On se sellainen Peyton Place, naurahtaa Markus toimittajalle pikkuisen kaipaavasti.

Stump-lehti:

”Ohjelmatoimiston edustaja esitteli hänet Villiksi Pohjolan pojaksi. Katsoin edessäni istuvaa nuorukaista, minusta hän vaikutti päinvastoin epävarmalta ja ujolta koulupojalta, joka oli joutunut rehtorin puhutteluun. Mutta ei se ohjelmatoimiston edustajakaan sentään ihan pehmoisia puhellut. Kun tähän nuoreen mieheen paremmin tutustuu, ei voi muuta kuin todeta, että ensivaikutelma on pettävä.”

Antti Einiö, YV:

”Markuksesta on tullut kiistatta vuoden 1970 suurin yllättäjä levymarkkinoillamme. Hän vaikutti virkistävästi erilaiselta ja ennenkaikkea luonnollisen välittömältä persoonalta ja täytyy vain toivoa, että pysyisi tällaisena. Etteivät vain ”imagen” tekijät pääse mitenkään sotkemaan hänen ympyröitään.”

Finnlevyltä Matin ja Tepon talliin

Markukselle  vuosi  1970 ei ollut vain mediapyöritystä, vaan singlen menestys toi työtä niin paljon kuin jaksoi tehdä, välillä useammankin keikan päivässä. Alkuvuodesta hän keikkaili  pohjoisessa  vielä Intron ja sitten Esko Ruonalan yhtyeen kanssa kuten Aavasaksan Juhannuksessa, jossa viimemainittu säesti Markuksen lisäksi Anette Tuomista. Loppuvuodesta edessä oli muutto etelään, kun kysyntää alkoi olla ympäri Suomen  ja oli myös kannattavampaa kierrellä ilman vakituista bändiä.

Markus ja Toivo Kärki 1970

Helsingissä  Markus kulutti aikaa usein Finnlevyllä ja yhtiön kuopukselle tutuksi kävi johtaja Toivo Kärki. Omalta kohdalta hän sanoo, että Kärki kohteli häntä hyvin, vaikka myöntääkin, että Topi oli tiukka pomottaja.

-Levytykseenkin mentiin hänen konttorin kautta. Jos ääni ei ollut vireessä, ei ollut asiaa studioon.

Iskelmätehtaassa Markus tutustui myös Junnu Vainioon ja Tuula Valkamaan.

–  Piti huolehtia, että Junnun alalaatikossa Kossupullo ei ollut koskaan tyhjä. Sen voimalla tekstiä tuli joutuisammin. Kun se väsy, se huusi, että tän Helsingin mä jätän ja häipy Lappiin selvittään päätä. Valkama taas ei tullut ollenkaan toimeen Kärjen kanssa ollenkaan  ja veti jatkuvasti rauhoittavia. Aikamoista härdelliä se oli, jatkuvaa kiirettä. Outoa maalaispojalle, Markus myöntää.

Hittilevynsä jälkeen Markus teki vielä viisi singleä Finnlevylle, mutta toista jättipottia ei tullut. 1970-luvun puolessavälissä hän siirtyi Ruohosen veljesten Matin ja Tepon talliin.

Erilaisille kokoelmille Markus levytti vuosina 1976-1985 kolmisenkymmentä laulua ja pitkäsoitot Sydän Yhtyi Sydämeen( 1978) ja Sain Hyvän Tunteen (1985).

Markuksen viimeinen kotikylän keikka oli Lohijuhlassa

Jälkimmäisestä musiikkitoimittaja Pentti Teräväinen kirjoitti Pohjolan Sanomissa: ” Matin ja Tepon tuottama levy on kiitettävän tyylikäs ja monipuolinen kokonaisuus, joka paranee kuuntelukertojen lisääntyessä. Sointi on sopivan moderni, nykyaikaisia soittimia on osattu käyttää niukasti ja maukkaasti. Vertailukohteena voi käyttää vaikkapa Juhamatin levyjä sillä erotuksella, että Markus ei laula yhtä mahtipontisesti kuin Suomen Julio. Kohderyhmä on molemmilla sama; romanttisen realismin kuluttajat ja tanssiparketin kiitäjät. Orastavaa ikivihreyttä veikataan valssille Vankina vapauden, jossa on tiettyä imua jo parilla kuuntelulla. ”

Viimeisimmän sooloalbuminsa jälkeen, pitkän tauon jälkeen,  levytysstudiossa hän on käynyt yhtyeiden Tulipunaruusut ja Sini-Rytmi kanssa, levyttänyt pari  valssia Tampereen lähellä sijaitsevan Kuhmalahden kunnan tilauksesta ja 2010 hän levytti uudelleen Jos vielä oot vapaa-hittinsä.

Silloin kaikki näytti vielä hyvältä, mutta pian sen jälkeen Markus lopetti keikkailun. Tuli sydämen rytmihäriöt,  ongelmia  jalkojen kanssa ja muuta remppaa.

Markuksen yhtyeitä

1965 FINN POP FIVE: Markku Tranberg (vas.), Oula Calonius, Matti Fagerholm, Pekka Vierimaa ja Jukka Tissari

Ylitorniolaisten koulupoikien muodostama tanssimusiikkia soittava yhtye FINN POP FIVE ent. POP 64, kotipaikka Kauliranta, viettää kuluvan heinäkuun kiertueella Keski-Ruotsissa.                                                2. – 17.7. soittelevat pojat Östersundissa ja ympäristössä, taloilla ja huvipuistoissa. 18.7.on esiintyminen Lyckselessä ja kiertue päättyy 24.7. Malåträskissä, jonne saapuu Ruotsin TV:stä tunnettu Simon Brehm ohjelmanjohtajaksi ja kansanpuiston neljällä lavalla soittaa lisäksi seitsemän ruotsalaista orkesteria.                  Poikien kertoman mukaan vastaanotto on ollut kovasti mukava, ilmat tosin kylmät, mutta tunnelma sitä lämpimämpi. Ruotsalaisten orkestereiden taso on erittäin korkea ja maata kiertelevät kesäisin huippuyhtyeet kautta maailman. Ruotsissa kun tanssimusiikille annetaan aivan toinen arvo kuin Suomessa, ja ansiotasokin on aivan toista luokkaa.                                                   FINN POP FIVE, joka sai hyvän menestyksen juhannusaattona Aavasaksalla, soittaa seuraavassa kokoonpanossa: Matti Fagerholm, johtaja, sovittaja, joka soittaa lisäksi tenorisaksofonia ja klarinettiä, Jukka Tissari bassokitara ja trumpetti, Oula Calonius, piano, urut ja hanuri, Pekka Vierimaa soolokitara ja rummut ja ”hännänhuippuna” 15-vuotias laulajapoika Markku Tranberg, joka soittelee kitaraa ja bassoa tarvittaessa.                                Yhtyeen ohjelma käsittää paitsi ns. rautalankajuttuja, myös paljon hillitympää mm.joukon sovituksia suomalaisista kansanlauluista.        Poiken ikä on 15-20 vuoteen ja mottona: Nuorilta nuorille. (1965 Pohjolan Sanomat)

1969 INTRO Markus oli yhtyeen ensimmäinen solisti, mutta  pääsolistiksi nousi luonnollisesti piankin Tarja, johon Tuomo Ylitalo oli tutustunut ensi kerran Kemin Tähtijahti-karsinnassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1970 ESKO RUONALAN YHTYE: ER (vas.), Markus, Eero Repo, Texi Hannula (manageri), Toivo Hauru & Arto  Vuoti. Markuksen taustabändi  Polarviihteessä. Juuret olivat legendaarisessa popbändi Taugsissa, joten ulkomainen musakin oli hallussa.

 

1989 TULIPUNARUUSUT  Vuonna 1972 perustettu tanssiorkesteri, jonka suurin hitti on  Karjalan Marjaana, yksi  Toivo Kärjen viimeisistä suurmenestyksistä. Yhtyeessä on mukana enää yksi alkuperäisjäsen Kari Teräväinen. Markus lauloi Tulipunaruusuissa pari vuotta ja albumilla Kadotettu Nuoruus. Mukana olivat myös Martti Metsäketo, Jarmo Tinkala ja Juha Nyqvist

2007 SINI-RYTMI   Suurimman osan elämästään Markus on viettänyt Tampereella ja Pispalan Sällin johtaman Sini-Rytmin kanssa hän on tehnyt viimeiset keikkansa. Trio oli kasassa yli vuosikymmenen ja parhaat palat laulettiin tupla-ceedeelle.

  HUHTIKUU   2020      1. Markus: Vain kotka lentää aurinkoon (33%) 2. The Meänland: Katoavaista (31%) 3. Ramina:Siivet elämään (24%) 4. De Soto feat. Tepa Lukkarinen: Rocky road (8%) 5. Sofia Jannok feat. Eva Brun: 8 (cirkel) (4%)

Vexi Salmi: ”Vaikka Markus ei voikaan ylpeillä pitkällä hittiputkella, hän jää kevyen musiikin historiaan yhdellä komeimmista suorituksista. Harvassa ovat ne sinkut, joiden kummatkin puolet ovat vallanneet listan kärjen. Markus teki sen ja vielä niin, että kumpikin soi edelleenkin.”

©Teksti & kuvat: Arto Junttila

Huippuvieras GERAINT WATKINS Kemin Pakkasukkoon!

by Arto.

Geraint Watkins, verraton showmies

Pakkasukko-festivaali tulee taas ja entistä vahvempana. Ohessa tarinaa Geraint Watkinsista, mutta luvassa on paljon muutakin.                          Mukana on myös iso liuta vahvaäänisiä naislaulajia: MARJO LEINONEN, SIIRI NORDIN, KRISTA TIITINEN ja kaiken huippuna, nouseva brittinimi KYLA BROX, joka kuulostaa syötävän hyvältä.      Pitkästä aikaa isolla tarjottimella esitellään myös pohjoista roots-osaamista. THE DRILLZ, KEPA HÄRKÖNEN SURFIN`FLAMES ja PEPE PETRASEN uusi BLUES ROOSTER.                                   Eikä siinä kaikki. Mestarikitaristi TEEMU VIINIKAINEN viihdyttää jazzin ystäviä ja KOKOMO KINGS Ruotsista soittaa vanhaa rokkia.                         Ja mitä vielä. Kukaanhan ei tiedä, mitä Pakkasukko tuo tullessaan, ennen kun koko kattaus on lukkoonlyöty.           Jäämme kuulolle!🙂 (AJ)

Kemin Pakkasukko Blues N`Jazzin (1.-4.2. 2024) pääesiintyjä walesilaislähtöinen pianisti, laulaja ja hanuristi GERAINT WATKINS nousi parrasvaloihin muutettuaan Lontooseen 1970-luvulla. Hän oli tärkeä osa suurkaupungin pubrock-skeneä.

Alussa Geraint soitti suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneissä yhtyeissä Red Beans and Rice ja Juice on the Loose, mutta  maine kasvoi ensin muusikkopiireissä. Häntä  kysyttiin levytyssessioihin ja keikoille ja tähän päivään mennessä, hän on tehnyt yhteistyötä kohta kaikkien juurevien rytmimuusikoiden kanssa: laulajista mainittakoon Van Morrison, Mark Knopfler, Eric Clapton, Sting, Paul McCartney, Tom Jones, Rory Gallagher, Nick Lowe, Dave Edmunds, Micky Jupp, John Martyn, Shakin’ Stevens, Crazy Cavan ja  Carl Perkins ja yhtyeistä Dr. Feelgood, The Fabulous Thunderbirds, The Blues Band, Status Quo, Stray Cats, Willie & the Poor Boys ja Peter Green & Friends.

Bob Dylan: “Geraint Watkins is my favourite English piano player.”

Viimeksi  Watkinsia  on kuultu pohjoisessa Rollari-basisti Bill Wymanin Rhythm Kings-bändissä, jolloin hän esiintyi muun muassa Oulussa ja Bodenissa. Kemin Pakkasukkoon hän saapuu Kemin vanhan kävijän kitaristi Oliver Darlingin johtaman Mosquitoes-bändin kanssa.

Geraint Watkinsin kohdalla on kyse kovan luokan viihdyttäjästä. Ensimmäinen oma albumi Andy Fairweather Lown  Vertigo-merkille tuottama Geraint Watkins and The Dominators julkaistiin 1978 ja tämän vuoden alussa  ilmestyi kokoelma Aide-Memoire, johon on koottu 41 miehen parasta.

Shakin`Stevensin hitissä Oh Julie hän soittaa haitaria, Willie & the Poor Boys-yhtyeessä hän laulaa Roy Brown-klassikon Saturday Night ja joulurokissa  Run Rudolph Run  hän kilkkaa pianoa Dave Edmundsin yhtyeen kanssa.

Alle keräsin sekalaisen kimaran kuunneltavaa Geraint  Watkinsin uran varrelta.

Ps. Lippuja saatavilla jo  TIKETISTÄ

 

 

 

Kommentti: KEKSI-musiikkipalkintoa 10 vuotta, eikä suotta

by Arto.

Torniolaisen Väylän Pyörteen koko toiminnan missio on ollut aina nostaa esiin pohjoista musiikkiosaamista. Tärkeänä osana sitä on ollut KEKSI-musiikkipalkinto.

 

Viimeisin huomionosoitus, järjestyksessään kymmenes, meni tanssikeskus Suukosken Keitaalle ja paikan pyörittäjälle Markku Posiolle.

Samalla kun  kävin häntä onnittelemassa, haastattelin häntä ja kirjoittamallani jutulla oli eri muodoissaan lukijoita netissä tuhansia, pelkästään peukuttajia  laskin tuhatviisisataa, puhumattakaan pienlehdistä, jotka uutisoivat voittajasta.

Markku Posio

KEKSI-musiikkipalkinto 2023 teki pohjoisen yleisön palvelijan näkyväksi, antoi hänelle puheevuoron ja nosti tekijän kiitokseksi ainakin hetkeksi parrasvaloihin. Kiitos siitä kuuluu myös medialle, sillä ilman sen korvaamatonta apua vuosien mittaan, homma ei olisi toiminut.

Iso kiitos menee myös ensimmäistä yleisöäänestystä lukuunottamatta voittajan valinneelle 8-jäseniselle asiantuntijaraadille. Se on koottu aktiivisista musiikki-ihmisistä eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa. Jokainen äänesti tahollaan ja kokemuksesta tiedän, että tämä on se rehellisin tapa. Pitkään vakituomareina on  toiminut oikea dream-team: Yrjö Koskenniemi (Tornio), Jukka Rajala (Muonio), Risto Koskinen (Kemi), Irene Määttä (Pello), Hannele Kenttä (Haaparanta), Sami Karvonen (Ylitornio), VeePee Salmi (Rovaniemi)  ja Sami Mikko Juhani Aikioniemi (Kemijärvi).

KEKSI-erikoispalkinto 2022 meni Arto Tiesmaalle

Vuonna 2024 KEKSI-musiikkipalkinto varmasti jaetaan, mutta on myös uudistusten aika.  Varmaa on jo ainakin, että muistotaulun sijaan jatkossa jaetaan  KEKSI-patsas. Tähän astihan olen useimmiten käynyt  henkilökohtaisesti Keksin itse voittajalle luovuttamassa, mutta toivottavasti  tulevaisuudessa se jaetaan jonkin tapahtuman yhteydessä. Pyrin löytämään  yhteistyökumppanin. Toivottavasti onnistun.

Kieltämättä paljon hienoja muistoja liittyy Keksin luovutuksiin. Aina minut on otettu hyvin vastaan. Tässä tarinaa vierailuistani lyhyesti:

” Ensimmäisellä kerralla vein Talonpoika Lallin ravintola Mustapartaan syömään haastattelun varjolla ja siinä yllätin hänet.

Tässä lähellä olen soittanut muun muassa Arja Havakan ja Meänlandin Adam Huuvan ovikelloa. Jälkimmäinen lohkasi: ”Johan mie olen sinua oottanut, ko joulupukkia.”

Kemin vanhan Sauvon kulmilla tapasin Ville Liimataisen ja hänen Ajomiehet-yhtyeensä kitaristin Tuomas Laajoen, jotka olivat tosi otettuja palkinnosta koronan keskellä. Kromilaaksossa Markku Köngäksen tapasin työpaikalla ja oli mielenkiintoista kuulla hänen EventWorks-yrityksensä laajasta toiminnasta. Palkinto meni hänen Satama Open Air-festivaalille.

Kauimmaisen reissun tein Äkäslompoloon Ylläs Jazzeihin, ja heti seuraavana päivänä voittaja Ulla Pirttijärvi oli pohjoisnorjalaisen radion haastattelussa ja pian sain tietää, että Keksi-tunnustukselle oli perustettu saamenkielinen wikipediakin.

Hurjin ja mieleenjäävin luovutus oli kuitenkin Raj-Raj Bandille ja sen länsirajalla asuvalle, taksia ajavalle rumpalille Simon Wilhelmssonille. Elettiin kiireisintä pikkujouluaikaa ja hänen takaa-ajonsa rajan yli kesti yli puoli tuntia ja matkalle sattui useampi läheltäpiti-tilanne. Lopulta Haaparannan taksitolpalla sain hänet kuitenkin kiinni ja onniteltua.”

Arto Junttila

KEKSI–musiikkipalkinto on vuosittain jaettava huomionosoitus pohjoisessa kevyessä musiikissa vaikuttavalle ja ansioituneelle henkilölle, yhtyeelle,yhteisölle tai yritykselle.
KEKSI-musikpris är en årlig  uppmärkelse, som delas till artist, band eller förening , som har under året påverkat aktivt för den nordliga musiken  på båda sidor av Torneälven eller i finska Lapland. 

Kemiläislahjakkuus VEERA PYYKKÖ Mando Diaon vieraana MTV Unplugged-konsertissa. Katso Ruudusta!

by Arto.

Veera Pyykkö & Mando Diao

Ruotsin kansainvälisesti menestyneimpiin rock-yhtyeisiin lukeutuva Mando Diao osallistui toistamiseen merkittävään MTV Unplugged -konserttisarjaan, joka on katsottavissa nyt Ruutu-ohjelmapalvelun kautta.

MTV Unplugged – Efter solnedgången -albumi on myös julkaistu CD:nä ja digitaalisesti Playgroundin kautta. Tällä kertaa yhtye esittää ruotsinkielistä materiaaliaan pääosin jättimenestyksekkäältä I solnedgången -albumilta, joka julkaistiin vuonna 2020.

Konsertti taltioitiin reilu vuosi sitten entisessä majesteettisessa kirkossa, nykyään paremmin tunnettuna Eric Ericsson -hallissa Tukholmassa.

Yhtye esitti 11 kappaletta ja kutsui lukuisia vierailijoita mukaan, kuten Playgroundille sainatun Kristofer Greczulan, Ane Brunin sekä suomalaisen lahjakkuuden Veera Pyykön, joka laulaa kappaleessa  Öinen tuuli.

KUUNTELE ALBUMI SUORATOISTOPALVELUISTA
KATSO KONSERTTI RUUDUSTA

Mando Diao julkaisi menestyneen Boblikov’s Magical World -albuminsa viime huhtikuussa ja esiintyi Suomessa eksklusiivisella levyjulkkarikeikalla. Viikko sitten yhtye myös uuden Get Down -singlen, joka kuullaan joulukuussa julkaistavan Boom Boom Bruno -tv-sarjan tunnuskappaleena. Kappale seuraa Frustration-hitin sekä Saksan rockradio-listan ykköseksi yltäneen Get It On -kappaleen jalanjäljissä ja toimittaa korkeaoktaanista ratakiskorokkia. Kuuntele täältä.

Omat Jutut: LETKAJENKATEN yhteistä pöhinää rajalle!

by Arto.

Tornion teinien riemua rajalla 1963

Tänään klo 15.30. tasan 60 vuotta sitten Tornion yhteislyseon teinit tekivät historiaa ja veivät letkajenkan Ruotsiin. He toivottivat tanssille pitkää ikää  pilke silmäkulmassa julistaen: ” Nauraen tuomme me teille tämän tanssin. Ottakaa se myös nauraen vastaan!”

Joka kerta  se on kannattanut, kun olen kaivautunut arkistoihin. On  löytynyt, aina  uutta, tai ainakin jotain,  joka on vahvistanut vanhaa tietoa. Näin kävi taas, kun kokosin Tornion kevyen musiikin historiaa dokumenttivideon muotoon.

Ikuinen kiistanaihe, milloin rock tuli Suomeen tai Ruotsiin.  Nyt vastaukseni on, että molempiin vasta 1965. Sitä ennen rock oli isolle osaa ihmisistä lähinnä huumorimusiikkia. Rockia pidettiin ohimenevänä vitsauksena ja voimahan siitä puuttui, kun jatkettiin vedellä.

Rockin tavoin letkajenkan tuloon torniolaisnuoretkin suhtautuivat hiukan epäröiden, mutta nyt tanssin historiaan taas syventyessä,  vakavoitui, sillä niin uskomattoman hyvin kaikki Tornion yhteislyseon teinikunnan ennustukset toteutuivat. Villitys oli Suomessa vasta tulossa, saati tanssin maailmanvalloitus.

Tornio-dokumentin Letkis-osuutta kootessa syntyi taas innostus, jospa olisi valtaa, voimaa ja TornioHaaparannan kulttuurirahat, kuinka helposti voisi rakentaa rajalle Suomen ja Ruotsin yhteinen tanssin ja musiikin tapahtuma, joka pohjaisi meidän yhteiseen musiikin vientihistoriaan. Tietysti höystettynä legendaaristen Haaparannan lastenpäivien parhailla puolilla, sillä nostalgia on aina hyväksi nivelille.

Sama ajatus syntyi jo kymmenen vuotta sitten, mutta nyt tarina, jolle rakentaa vahvistui. Hämmästyttävintä on aina kuinka  letkiksestä puhuttaessa syntyy pöhinää ja mediakin aina  herää. 60 vuotta sitten paikalla olivat Ruotsin tv ja Suomen isot kuvalehdet. Sama kymmenen vuotta sitten, kun Torniossa puuhattiin letkisen ympärille koko perheen tapahtumaa, innostus oli kova. Harmi, että silloin 50-vuotisjuhla kosahti kiville, mutta mikäänhän ei estä jonojenkkaamasta jatkossa jossain poikkitaiteellisessa tapahtumassa, jossa ei synkistellä ja taatusti kerää osallistujia ja yleisöä.

Arto Junttila

Ps. Letkis-tempaus on 2023 KEKSI-musiikkipalkinto-ehdokkaana, joten lisää todistusaineistoa löytyy täältä !

Lapin taidepalkinto 2023 TALONPOIKA LALLILLE! Onnittelut!

by Arto.

Talonpoika Lalli ja vanhempi mestari Hannibal

   Lapin taidetoimikunta on päättänyt myöntää vuoden 2023 alueellisen taidepalkinnon rap-artisti Talonpoika Lallille. Toimikunta myöntää palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta työstä lappilaisen musiikin ja kulttuurin parissa. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

   Inarissa syntynyt Talonpoika Lalli jatkaa Tulenkantajista alkaneen lappiräpin jalanjäljissä kotiseutuylpeänä ja paikallismurretta hyödyntävänä omaleimaisena artistina. Hänen musiikissaan ja sanoituksissaan on vahva pohjoissuomalainen ja lappilainen perspektiivi, ja sen häpeilemäton asenne on vakiinnuttanut paikkansa niin Lapin kuin koko Suomen hip hop -musiikin kentällä.

   Musiikin aihepiirit kumpuavat omasta elämästä ja teksteissä otetaan kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin unohtamatta kuitenkaan huumoria ja biletysmeininkiä. Talonpoika Lallin valloittava persoona ja osuvat sanoitukset ovat osaltaan aktivoineet alueen nuoria kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja olemaan ylpeitä kotiseudustaan.

   Lallin musiikin ja musiikkivideoiden miljoonat suoratoistot ovat myös osoitus siitä, kuinka lappilainen taidokkaasti toteutettu omaperäinen ja omaehtoinen ilmaisu innostaa ja koskettaa laajalti ympäri Suomen.

   Lapin taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta.