Sotkamolainen Tiger Production Oy järjestää SuomiLive -musiikkifestivaalit ensi kesänä kuudella paikkakunnalla ja yksi niistä on Tornio.
WÄYLÄLIVEN tapahtumapaikkana toimii 25. ja 26. elokuuta Greenlinen piha-alue ja kaksipäiväisen tapahtuman aikana esiintymislavalla nähdään poikkeuksellisen laadukas kotimainen artistikattaus.
– WäyläLive on rento ja välitön ja aidosti torniolainen kansanjuhla. Tapahtumassa haluamme tarjota yleisölle positiivisen, kokonaisvaltaisen festarielämyksen, mutta erityisen ylpeitä olemme paikallisten artistien runsaslukuisuudesta. Terveet Kädet, Lambs ja Freezer sekä alun perin Jukka Poikakin kaikki Torniosta, Rajahurrit Haaparannasta ja Sonata Arctica sekä Ville Liimatainen ja Ajomiehet Kemistä ovat mukana, kertoo SuomiLive-konserttien vastaava tuottaja Antti Smeds.
OHJELMA
Perjantai 25.8.2023
Stand up -koomikko, Ville Liimatainen ja Ajomiehet, Katri Ylander, Jukka Poika, Rajahurrit, Eini ja Samuli Edelmann
Lauantai 26.8.2023
Stand up -koomikko, Freezer, I Am Your God, Lambs, Terveet Kädet, Steve ‘n’ Seagulls, Mustasch (Swe) ja Sonata Arctica
Heimolipulla pääsee nauttimaan festivaaleista juhlavasti!
Heimolippulaisille on varattu oma, aidattu ja osittain katettu alue, jossa muun muassa runsaasti istumapaikkoja, baari, saniteettitilat ja pientä purtavaa.
Alueelta on hyvä näkyvyys lavalle.
Heimolippuun sisältyy heimopassi.
Heimoalueelle on myynnissä rajoitettu määrä lippuja.
Kalottjazz & Bluestäyttää pyöreät 40 vuotta ja sitä tullaan juhlimaan eri tavoin. Musiikkitarjonta on tietysti runsasta ja festivaaleilla tulee kolmen päivän aikana 29.6. – 1.7. esiintymään 19 artistikokoonpanoa yhteensä kahdeksalla eri estradilla Torniossa ja Haaparannalla. Visuaalista ilmettä on uudistettu ja pitkä festivaalihistoria tulee näkymään kaupungilla. Nyt peräänkuulutetaan esimerkiksi vanhoja valokuvia menneiltä festivaalivuosilta.
40-vuotista taivalta juhlitaan yhdessä joidenkin bändien kanssa, jotka ovat vierailleet festivaalilla 1980-luvulta lähtien. Mukana on muun muassa Norrbotten Big Band, jonka solistina esiintyy Bo Sundström. Hänet tunnetaan Bo Kaspers Orkesterin keulahahmona ja lauluntekijänä. Bo on yksi juhlien ehdoton vetonaula, sillä persoonallisen äänen omaavan Piitimestä lähtöisin olevan Bon laulua myös suomalaiset rakastavat. Hänen yhtyeensä levyjä on myyty meillä toistasataatuhatta kappaletta, sillä tyylikäs sekoitus ikivihreää jazzia ja perinneiskelmää uppoaa meihin aina. Norrbotten Big Bandin kanssa Bo esiintyy lauantaina Jazz at Art Park-konsertissa Tornion Aineen puistossa.
Honey B ja Esa Kuloniemi
Toinen pitkäaikainen kokoonpano, joka on myös vieraillut usein Kalottjazzissa on Honey B & T-Bones, joka itsekin juhlii 40 vuotista taivalta.Mestarikitaristi Esa Kuloniemi tarjoilee aina ajassa elävää verevää rytmimusiikkia ja muu perhe komppaa. Yhtyeen keikka on 30.6 Haaparannan rantapuiston Blues Nightissa. Samaisessa illassa tarjolla on mannaa myös Winter-Vaughan-Hendrix-hengessä, kun Dimitri Keiski Bandesiintyy. Yhtyeen tuoretta esikoisalbumia, Blues News-lehti hehkuttaa kultasuoneksi ja kiittää nöyristelemättömästä, kitaravetoisesta meiningistä. Laulajakitaristi Dimitrin lisäksi yhtyeeseen kuuluvat basisti Hanski Kilkki (Tehosekoitin) ja rumpali Samuli Mikkonen (Battle Beast, Korpiklaani).
Muita julkistettuja nimivieraita ovat viimeisimmältä Vain Elämää-kaudelta tuttu musiikin moniosaaja Yona, kantelevirtuoosi Ida Elina, jazzkitaristi Teemu Viinikainen ja tuntematon naisenergiaa uhkuva Among Lynx.
Lisätietoa Kalottjazz & Blues-ohjelmasta löytyy osoitteessa: https://www.kalottjazzblues.net/fi/
Yli 35 vuotta toiminut progressiivisen rockin lippulaiva Afterglow kääntyy ketteräsi Kemin satamassa. Empty Air reagoi ja ottaa kantaa. Musiikillisesti yhtye on uskollinen 1970-luvun soundimaailmalle, mutta tekstiltään Empty Air-kappale on tiukasti kiinni tässä päivässä.
Toisena koronatalvena 2020–2021 yhtyeen basisti Mikko Rintala oli tehnyt sävellyksen, joka kaipasi sanoja. Kun Venäjä sitten hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022, aihe oli siinä ja laulaja Ville Välkyn kynästä alkoi painavaa tekstiä syntyä. Pieteetillä rakennetun kokonaisuuden silasi vielä Matti Adolfsenin laatima orkesterisovitus.
Empty Air liikkuu syvissä vesissä, sotaa käsitellään konstailematta ja yhtye itse kuvaa sanoitusta tiedotteessaan näin:
”Tarinaan kanavoitui aluksi voimattomalta tuntunutta surua Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Nimi Empty Air viittaa Venäjän sodan alussa käyttämään pommiin. Se on myös metafora hyökkäyssodan täydellisestä turhuudesta ja typeryydestä. Tekstin perspektiivi vaihtelee yksilön – sekä ukrainalaisen että venäläisen sotilaan ja sivullisen seuraajan näkökulmasta Venäjän päämiestasolle. Lyriikka on intertekstuaalinen, progelle tunnusomaisia vaikuttimia ja sitaatteja sisältävä. ”
Afterglown Empty Air on julkaistu tärkeimmissä suoratoistopalveluissa kuten Spotify, YouTube ja Deezer sekä iTunes.
• Ville Välkky – laulut • Mikko Rintala – basso, taurus, taustalaulut, esituotanto • Matti Adolfsen – Hammond, Moog, mellotron, piano, theremin, perkussiot, orkestraatio, taustalaulut • Matti Perkiö – sähkökitarat, huilu • Seppo Salmi – akustiset kitarat, sähkökitara • Erkki Kari – rummut
Äänitys ja miksaus: Audiopaja / Matti Adolfsen, Mikko Rintala masterointi: Kim Wist / KW- masterointi.
Monipuolinen laulun ammattilainen MIRA SUNNARI sai vuoden 2022 KEKSI-musiikkipalkinnon.
Viime aikoina Mira on tuonut valoa ja iloa etenkin merilappilaisten elämään. Häntä on kuultu muun muassa laulamassa Jukka Virtasen sanoituksia Punaisten Delfiinien kanssa Kemissä ja esittämässä konserteissa molemmin puolin Tornionlaaksoa Arto Tiesmaan säveltämää ikivihreää Keksin Laulua, joka kertoo jäänlähdöstä Tornionjoessa vuonna 1677.
Viime vuonna tuli kuluneeksi 20 vuotta, kun Mira valittiin tangokuningattareksi, mutta korona määritti pitkälle tekemiset. Sade-single julkaistiin ja se sai hyvin huomiota ja ensisoittonsa Tarja Närhin Iskelmäradiossa. Onnistunut oli myös hänen aluevaltauksensa Kari Lumikeron juontajaparina Tornion 400-vuotisjuhlinnassa ja kotikaupunkinsa videokasvona.
Toiseksi eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa valittu 8-jäseninen raati arvosti Aawastockin. Kaksipäiväinen festivaali teki paluun Aurinkovaaralle 13 vuoden tauon jälkeen. Pieni on kaunista hengessä ympäristöarvoja kunnioittaen kuultiin kotimaista vaihtoehtorockia ja indiemusiikin uusia tulokkaita. Kolmanneksi tuli kemiläinen rautalanka- ja surforkesteri The Jarnos, joka vaalii kunniakkasti perinteitä, kitaristi Jarno Tiihosen johdolla. Yhtye on julkaissut kaksi albumia, joista Surfin`Beatles on vienyt miehet soittokeikalle jopa Beatlesin kotipesään Liverpoolin Cavern-klubille.
Vuonna 2022 Väylän Pyörteen tuomaristo halusi erikseen vielä muistaa Keksi-erikoispalkinnolla Arto Tiesmaata, jonka Keksin Laulu-levytys ja kolme konserttia tänä vuonna juhlistivat hienosti 400-vuotissyntymävuottaan viettävää Antti Mikkelinpoika Keksiä, joka on antanut nimensä tälle musiikkipalkinnolle, joka jaetaan ensi vuonna kymmenettä kertaa.
Muut Keksi-musiikkipalkintoehdokkaat vuonna 2022: Veera Pyykkö (Kemi), Rosa Coste (Rovaniemi), Jaakko Laitinen (Rovaniemi), Tuomo Huttunen (Pello), Kevari (Tornio), Daniel Wikslund (Jällivaara) ja Kähinä-Pate (Kemijärvi)
KEKSI-tuomarit vuonna 2022: Yrjö Koskenniemi (Tornio)/ Jukka Rajala (Muonio)/Risto Koskinen (Kemi)/ Irene Määttä (Pello)/ Hannele Kenttä (Haaparanta)/ Sami Karvonen Ylitornio)/ VeePee Salmi (Rovaniemi) / Sami Mikko Juhani Aikioniemi (Kemijärvi)
K E K S I-musiikkipalkinto jaetaan tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. Kaikkiaan ehdokkaita on ollut satakunta. Tunnustus annetaan vuosittain pohjoisessa kevyen musiikin saralla ansioituneelle. Huomionosoituksen jakaa torniolainen Väylän Pyörre ja voittajan valinnan tekee eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa koottu 8-jäseninen asiantuntijaraati.
Nimensä huomionosoitus on saanut Antti Mikkelinpoika Keksin mukaan, jolle onnentoivotuksia, sillä runosepän syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi pyöreät 400 vuotta.
On aika muistaa ja kiittää taas niitä, jotka meille musiikit tekivät vuonna 2022. Tulos julkistetaan tämän vuoden loppuun mennessä ja ehdokkaita on kaikkiaan 10.
Valinnan tekee asiantuntijaraati, jossa ovat mukana Yrjö Koskenniemi (Tornio), Jukka Rajala (Muonio), Risto Koskinen (Kemi), Irene Määttä (Pello), Hannele Kenttä (Haaparanta), Sami Karvonen ( Keminmaa), VeePee Salmi (Rovaniemi) ja Sami Mikko Juhani Aikioniemi (Kemijärvi)
Jaakko Laitinen (Rovaniemi)
Väärä Raha, Lapin Lisä ja Lehtojärven Hirvenpää ovat Jaakon yhtyeitä, mutta hän on paljon muutakin. Hän ylittelee vaivattomasti eri musiikkipolvien rajoja ja toimii laajalti ympäri pohjoista kulttuurikenttää muutenkin. Rollon kaupunkiopas, Kaltion kolumnisti, Lapin musiikkiarkistojen digitalisoija, HK-mainoksen tangotulkki ja mitä kaikkea, joka ei näy. Kulttuurin jokapaikanhöylä, oikeaa tekemisen meininkiä.
Rosa Coste (Rovaniemi)
Suomenkielistä modernia r&b:tä tekevä nuori laulaja ja tarinankertoja, tuli koko valtakunnan tietoon puolitoista vuotta sitten sinkullaan Musta. Se kertoo hänen Kongosta lähtöisin olevasta isästä, joka ei saanut töitä Rovaniemeltä, vaan joutui muuttamaan elannon perässä Etelä-Suomeen, etäälle perheestään. Tänä kesänä Rosa voitti laulusta Juha Vainio -seuran jakaman Vuoden sanoitus -tunnustuspalkinnon, jonka saajan valitsi Heikki Salo.
Mustaa seurannut EP Ole varovainen sai myös hyvän vastaanoton. Se sijoittui kolmanneksi YleX:n vuoden 2022 Läpimurto -listauksessa ja Indie Awards -gaalassa hän voitti Vuoden tulokas– ja Vuoden kappale -kategoriat, joten viime kesänä festivaalikeikoilla artistia on nähty menestyksekkäästi ympäri Suomea mm. Flowssa.
Rosa on kasvanut hiphopin, rokin ja afrikkalaisen rytmimusiikin ympäröimänä. Laulunkirjoittaja ihanteita ovat muun muassa J. Karjalainen ja Lauryn Hill.
Veera Pyykkö (Kemi)
Todellinen 2000-luvun lahjakkuus, sanoo eräs vanhempi muusikko Kemistä. Veera nousi laajemmin ihmisten tietoon The Voice of Finland-ohjelmasta ja hienosta Aurora-elokuvasta tutun Miia Tervon tv-debyytistä Lovi, jossa hän näytteli pääosan. Sarjassa on nähty Twin Peaksin piirteitä ja siinä on mukana Veeran tekemää musiikkiakin. Muun muassa hänen laulama My Mind kiehtovaan nordic noir-tyyliin.
Veera esiintyy mieluiten akustisen kitaran kanssa, mutta viime kesänä hän lauloi onnistuneesti länsinaapurimme menestyneimpiin rock-yhtyeisiin lukeutuvan Mando Diaon kanssa Varjofestivaaleilla Oulussa, jossa hän opiskelee laulupedagogiksi.
The Jarnos (Kemi) Rautalanka- ja surforkesteri, joka on julkaissut kaksi mainiota albumia, Surfin`& Rollin ja Surfin`Beatles, joista jälkimmäinen on vienyt miehet soittokeikalle jopa ”koppakuoriaisten kotipesään” Liverpoolin Cavern-klubille. Jarnosin sielu ja omien kappaleiden tekijä on kitaristi Jarno ”uutisankkuri” Tiihonen, joka tunnetaan myös yhtyeistä Nine Lives, Good Luck Charm ja Sun Cats. Muut soittajat ovat myös pitkänlinjan perinnemusiikin taitajia; Jari Pöyhönen, toisessa kitarassa, Lauri Valkonen, bassossa ja Jari Keinänen rummuissa.
Mira Sunnari (Tornio)
Sanatonta laulua, argentiinalaista tangoa, Jukka Virtasen sanoituksia. Keksin tulvalaulua ja hyväntekeväisyyskonsertteja. Mira ilostuttaa monella tapaa merilappilaisia ja näkyy teeveessäkin silloin tällöin tangokuninkaallisten yhteisissä riennoissa. Viime vuonna tuli 20 vuotta hänen tangokuningatar-kruunusta, mutta korona määritti silloin tekemiset. Sade-sinkku julkaistiin ja sai ensisoittonsa Tarja Närhin Iskelmäradiossa ja Keksin Laulu-levyllä (ja tänä vuonna konserteissa) hän oli tärkeässä roolissa, samoin Tornio 400-vuotisjuhlinnassa, juontajana ja mainosvideoissa.
Aiemmasta sen verran, että vuonna 2015 hän julkaisi omia lauluja sisältävän, itselle tärkeän esikoisalbuminsa Lumo ja käsikirjoitti Lapin sodan evakkoajasta kertovan Kylmän Jäljet-musiikkinäytelmän, joka nähtiin Ylläksen Ihmisen Ringissä. Laulajana hänellä on myös Iskelmälaulun SM-voitto Ikaalisista vuodelta 1997.
Kevari (Tornio)
Kaikki pinnalle halajavat torniolaismuusikot ovat Tornion Kevyen Musiikin Katselmuksen läpikäyneet. Tapahtuma järjestettiin ensimmäiset kerrat 1970-luvun lopussa, jolloin muun muassa Terveet Kädet jäi viimeiseksi ja tänäänhän he ovat jo osa Lapin Hall of Fameä. Nyt vuosien tauon jälkeen Nuorisotoimen Roihu-projekti yrittää saada torniolaiset kellaribändit taas maan pinnalle. Tänä syksynä osallistujia oli mukavasti puolenkymmentä. Esiintyjiä ei pantu enää paremmuusjärjestykseen, vaan annettiin opastusta ja vielä soitto-ja lauluklinikan jälkeenkin, ohjataan eteenpäin.
Tuomo Huttunen (Pello) Täysin palvellut kaivosmies Kiirunan kaivoksesta. Tanssikeikkaa tekevä laulaja, Tornionlaakson Sääskisafarin vakiartisti, Lapin tangokuningas vuodelta 2015 ja valtakunnallinen Eläkeliiton karaokemestari vuodelta 2018, jonka Alfa tv aikanaan lähetti. Tuomo on myös pohjoisen ahkerin levyttäjä. Hänen laulut myös nousevat radioäänestysten kärkeen, joten fanikuntaakin riittää. Lohijärveläisen lauluntekijän Raimo Viirin kanssa he ovat julkaisseet 2 vuoden aikana kuusikymmentä kappaletta, joista top3:een on noussut parikymmentä. Radio Hulabaloossa kahtena vuonna peräkkäin heidän laulunsa on ollut kanavan soitetuin. Voimasoittoa Tuomo on saanut myös radioista: Viro SSS, FINNRadio FM, Järviradio, Radio Sandels, Radio Södertälje ja Radio Pooki.
Aawastock (Ylitornio)
Aawastock-musiikkifestivaali järjestettiin 13 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa Aavasaksan Aurinkovaaralla, joka on ollut kesää juhliville keskiyön auringon palvojille pyhiinvaelluspaikka läpi vuosikymmenten. Aawastock- festivaali on pidetty aiemmin vuosina 2002-2007 ja 2009.
Kaksipäiväisellä festivaalilla saatiin luonnon valoshow kellon ympäri ja kuultiin kotimaisen vaihtoehtorockin ja popin eturivin artisteja sekä indiemusiikin tuoreita tulokkaita.
Musiikin lisäksi oli tarjolla oheisohjelmana ympäristötaidetta, matkailuseminaaria, metsäjoogaa ja jokiristeily saunalautalla. Festivaali panosti ohjelman lisäksi laadukkaaseen lähiruokaan ja panimotuotteisiin.
Tapahtumaa hallinnoi Ylitornion kunta ja jatkossakin festivaalin yleisömäärä pidetään maltillisena ja huomioidaan ympäristönäkökohdat.
Daniel Wikslund ( Jällivaara) Ruotsin pohjoisin, ellei maailman pohjoisin mestaripelimanni eli rikspelimanni, joka löysi maailmankiertelyn jälkeen rauhaisan sopen, pienestä Tjautjasjaurin kylästä Jällivaaran pohjoispuolelta. Wikslundista on sanottu, jos olet kuullut häntä kerran livenä, sitä et unohda koskaan. Hän on musiikin tulisielu, joka laulaa omia elämänmakuisia laulujaan ja loihtii viulun kieliltä, kansanmusiikin väkevien ikivihreiden Bellatjaun tai Saunapolskan lisäksi sovittaa milloin mitäkin vaikkapa parasta poppia tyyliinsä.
Kähinä-Pate (Kemijärvi)
Rosa Costen läpimurron takaa löytyy kemijärveläislähtöinen tuottaja Kähinä-Pate alias Paulus Kiviniemi, joka vaikuttaa nykyisin Rovaniemellä. Hän julkaisi ensilevynsä Modus Vivendi viime vuonna, mutta koronan vuoksi lähtö vähän lässähti, joten nyt otetaan uusiksi. Toinen albumi on tulossa, ja ennakkomaistiaisia tarjolla on tuplaten. Mitä välii? -kappaleella vierailee suomiräpin veteraaneihin kuuluva Solonen. Hänet tunnetaan legendaarisena freestyleräppärinä sekä Lyömättömät-ryhmän jäsenenä ja samannimisestä YleX:n radio-ohjelmasta. Toisesta kappaleesta Fresh sun mielestä tehdyllä videolla, Kähinä-Pate nähdään monessa roolissa. Räp-genren lisäksi Paulus muistetaan kotikaupungistaan yhtyeestä Rebels (Vision), joka ehti esiintyä jopa legendaarisen Tavastian lavalla.
Tornion perinteiset kulttuuripalkinnot tänä vuonna menevät kahdelle merkittävälle torniolaiselle kulttuurintekijälle, dokumentaristiAntti Haaselleja multi-instrumentalistiJulius Rantalalle.
Antti Haase on Torniossa asuva Australiassa elokuva-alaa opiskellut dokumenttielokuvien ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka on saanut useita kansainvälisiä palkintoja dokumenttielokuvistaan.
Lapin taidepalkinnon Antti sai vuonna 2020. Haase on elokuvillaan tuonut esiin useita pohjoisia tarinoita, ilmiöitä ja henkilöitä. Haase on ohjannut Lappiin sijoittuvia dokumenttielokuvia, kutenPorouni (2001), Isien merkit (2007), Monsterimies (2014), Valontuojat (2017)ja viimeisimpänä Lapin kullan tarinan kertovaPanimomestari (2021).
Panimomestari kertoo lähemmin myös Leo Andelinista, joka vuonna 1963 kehitti Suomen kansainvälisesti tunnetuimman elintarvikkeen – Lapin kulta –oluen. Elokuvassa käydään läpi Lapin Kullan alasajo vuonna 2010 sekä torniolaisen oluttarinan ”jatko-osakin” Tornion panimon osalta. Panimomestari-elokuva sai varsinaisen Tornion ensi-iltansa Tornion 400-vuotisjuhlavuonna 2021 ja elokuvan pääsi näkemään noin 600 torniolaista. Haase on työllään tuonut Torniota ja sen oluenpanemisen historiaa esille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Elokuvaa on esitetty lukuisilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ympäri maailman.
Säveltäjä, muusikko Julius Rantala on valmistunut Pop & Jazz Konservatorio Lappiasta. Torniolaisen Rantalan taidot ja erityisosaaminen hurmasivat tuomarit ja tv-katselijat vuoden2021 Talent Suomi–kilpailussa, jossa Rantala sijoittui toiseksi.
Lahjakas multi-instrumentalisti hallitsee ja yhdistelee hämmästyttävällä tavalla monia soittimia, joista erikoisimpana mainittakoon australialainen perinnesoitin didgeridoo, käsipannu ”handpan” sekä persialainen, kannelta muistuttava soitin santoor.
Rakkaus soittamiseen, melodioihin ja harmonioihin näkyy hänen valoisasta ja valloittavasta esiintymisestään. Rantala on päässyt myös valtakunnallisen Konserttikeskus ry:n listoille. Konserttikeskus on Suomen merkittävin koulu- ja päiväkotikonserttien järjestäjä, jonka tarkoituksena on tuoda korkeatasoista elävää musiikkia lasten ja nuorten kuultavaksi.
Päivälleen 20 vuotta sitten julkaistiin kuudes Absoluuttisen Nollapisteen pitkäsoitto Nimi muutettu. Yhtye nimesi levyn tyylilajin jo tekovaiheessa iskelmäprogeksi.
Jotain samantapaista, perinteistä ja jylhää, kuuli levyltä tuoreeltaan Tommi Lantto: aloitteleva – eli innokas – promoottori Ylitorniolta. Hän halusi yhtyeen ehdottomasti samana kesänä järjestettävään ensimmäiseen Aawastock-festivaaliin.
– Vain harvat levyt yltävät maagisuuteen. Ne ovat ajattomia albumeja, joihin ei soimaan laitettua kosketa, ei hypitä kappaleelta toiselle, vaan istutaan ja aistitaan teos alusta loppuun viimeistä pellin kihaisua myöten. Nimi muutettu on tällainen, Lantto herkistyy.
Aavasaksan vaara tunnetaan Suomen eteläisimpänä pisteenä, jossa voidaan juhannuksena nähdä keskiyön aurinko.
– Aavasaksan laella soitettu keikka toteutti tietysti osaltaan sitä syksyn 1999 Olostunturin keikkareissulla keksittyä elokuvaideaa: soitamme tunturin päällä progea. Aavasaksalta puuttuivat tuulimyllyt, mutta vastapainoksi oli Annikki Kariniemen patsas, Apojen laulaja Liimatta muistelee.
Koska sekä Aawastock että Nimi muutettu täyttävät 20 vuotta, yhtye on päättänyt esittää levyn kokonaisuudessaan lauantaina 9. heinäkuuta Aawastock 2022 -festivaalilla. Yhtyeen edellisestä esiintymisestä on tuolloin kulunut 5 vuotta ja 291 päivää.
– Emmie muuten ois lähteny tähän, mutta ko Lantto pyysi, Krutsin tiivistää tunnelmansa ja kiirehtii jatkamaan: – Onhan se kyllä pirun kova levy. Ja festarilla komiat puitteet.
– Nollapisteen albumikeikka on ainutlaatuista herkkua kaikille festivaalivieraille, mutta myös oiva tapa juhlia pyöreitä, ohjelmavastaava Lantto toteaa tyytyväisenä.
Aawastockissa esiintyvät Absoluuttisen Nollapisteen lisäksi muun muassa Litku Klemetti, Sepikka, Arppa, Joose Keskitalo & Mystic Revelation of Teppo Repo ja Stepa & Heimo ilman menneisyyttä.
Kaksipäiväisen festivaalin lopullinen ohjelma julkaistaan lähiaikoina. Aawastockia juhlitaan luonnonsuojelualueen keskellä Aavasaksan Kruununpuistossa.
Absoluuttinen Nollapiste: Tommi Liimatta-laulu ja kitara, Tomi Krutsin- rummut, lyömäsoittimet ja taustalaulu, Aki Lääkkölä-kitara, kosketinsoittimet ja taustalaulu & Aake Otsala- basso ja laulu
Aawastock-musiikkifestivaali järjestettiin 13 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa Aavasaksan Aurinkovaaralla, joka on ollut kesää juhliville keskiyön auringon palvojille pyhiinvaelluspaikka läpi vuosikymmenten. Aawastock- festivaali on pidetty aiemmin vuosina 2002-2007 ja 2009.
Daniel Wikslund ( Jällivaara) Ruotsin pohjoisin, ellei maailman pohjoisin mestaripelimanni eli rikspelimanni, joka löysi maailmankiertelyn jälkeen rauhaisan sopen, pienestä Tjautjasjaurin kylästä Jällivaaran pohjoispuolelta. Wikslundista on sanottu, jos olet kuullut häntä kerran livenä, sitä et unohda koskaan. Hän on musiikin tulisielu, joka laulaa omia elämänmakuisia laulujaan ja loihtii viulun kieliltä, kansanmusiikin väkevien ikivihreiden Bellatjaun tai Saunapolskan lisäksi sovittaa milloin mitäkin vaikkapa parasta poppia tyyliinsä.
