Elävien kuvien ystävät kokoontuvat taas 10.-14. kesäkuuta Sodankylään, jossa vietetään 30. kertaa elokuvajuhlia. Laadukkaan leffatarjonnan ohessa yleisölle tarjoillaan myös muuta sirkushuvia.
Monille festivaaleille levinnyt elokuvakaraoke on syntynyt Sodankylässä ja tällä kertaa luvassa on kolme näytöstä.
Harvinaisempaa herkkua on rytmimusiikin renessanssineron Princen tähdittämä Purple Rain, jossa esilaulajana toimii Suomi- funkin kunkku Sam Huber.
Juhlavuoden kunniaksi palataan myös alkulähteille eli rillumarein perusteokseen Rovaniemen markkinoilla, jossa festivaalilogon ”tunnusukot” vaeltavat Lapin kultakentillä Kärjen ja Helismaan rallien siivittäminä.
Kotimaisen elokuvan huippulaulujen kavalkadin tarjoaa Suomifilmi-sing-along, jossa Kulkurin valssin kaltaisten klassikoiden lisäksi lauletaan yhdessä uuden suomalaisen elokuvan hittejä Kaj Chydeniuksen ikivihreistä alkaen.
Tuttuun tapaan juhlaväen irroittelupaikkana toimii Hotelli Sodankylä. Kattavan klubikattauksen aloittaa kahdella keikalla suomalaisen iskelmä-rockin kärkinimiin lukeutuva Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani.
Jonna Tervomaa esiintyy klubilla kahdessa kokoonpanossa, niin Tourettes-yhtyeensä kanssa kuin Jonna Tervomaa & Jussi Jaakonaho -duon muodossa. Sam Huberin yhtye Cheese sekä sodankyläläinen kulttibändi Booger Harptanssittavat myös festarikansaa. Klubikattauksessa on mukana myös yllätysesiintyjä suoraan kotimaiselta huipulta.
Unohtaa ei sovi myöskään spesiaalia Ismo Alangon telttakeikkaa höystettynä elävällä kuvalla sekä Esko Männikön still-kuvilla.
Tuomari Nurmio paljasti viime tammikuussa Väylän Pyörteelle Kemin Pakkasukossa, että seitsemän vuoden tauon jälkeen hänen englanninkielinen alter ego härmäläisen shamaani-bluesin grand old man Judge Bone karistaa kalmiston pölyt niskastaan ja tekee paluun levyllä yhdessä Hoedown-yhtyeen kanssa. Edellisen Big Bear`s Gate-levyn hän teki rumpali Doc Hillin kanssa kahdestaan.
Tales Of Judge Bone ilmestyy kauppoihin 5.6. ja ja heti seuraavana iltana Nurmio on pääesiintyjänä Tankavaarassa Saariselän Taiga-festivaaleilla yhdessä Doktor Lizan kanssa. Kuullaan tietysti kimara Tuomarin parhaita, mutta toivottavasti myös jokunen Judge Bone-biisi.
Paremmin Tales Of Judge Bone-albumin lauluihin pääsee tutustumaan Järvenpään Puistobluesin pääkonsertissa 27.6., jolloin myös Hoedown on paikalla.
Tales Of Judge Bone-levyn biisit ovat Nurmion käsialaa ja sovituksista vastaavat hänen lisäkseen Hoedown-yhtyeen jäsenet.
Tuomari Nurmio: ” Ajatus tästä levystä on palannut päähäni toistuvasti aamuyön tunteina jo useiden vuosien ajan. Olen enemmän kuin tyytyväinen siitä että lopulta ryhdyin tähän, ja nimenomaan Hoedownin kanssa.
Kaikki eivät varmaan tiedä, että tämäntyylinen musa on sitä, mitä mä kuuntelin, ja myös soittelin jo kauan ennenkuin olin julkaissut yhtäkään levyä: folkia, bluesia, countrya, blugrassia, gospelia. Kaiken maailman siirtolaiset ovat vieneet omat mausteensa Amerikan pataan ja niistä raaka-aineista olen keittänyt myös oman soppani.”
Anna Puun tänä päivänä julkaistu Ota minut tällaisena kuin oon-musiikkivideo on tehty yhteistyössä Napapiirin sankarit 2 –elokuvan kanssa, joka esitetään ensi kertaa yleisölle 26. elokuuta Kino Ylläs-tapahtumassa.
Annan osuudet videosta ovat kuvattu Yhdysvalloissa. Hän toteaakin, että biisin kuullessaan hänen teki mieli ”kääriytyä Amerikan lippuun ja juosta pitkin peltoja”.
Ota minut tällaisena kuin oon-kappale on ensimmäinen lohkaisu Anna Puun pitkään odotetulta neljänneltä albumilta, joka ilmestyy syyskuussa. Tämän albumin tekoa varten Anna, tuottaja Jukka Immonen sekä bändin neljä jäsentä pakkasivat soittokamppeensa ja matkasivat Muscle Shoalsiin, Pohjois-Alabamaan nauhoittaakseen albumin legendaarisessa FAME-studiossa.
– Kaikki sai alkunsa siitä, kun loppuvuodesta 2014 sain hullun ajatuksen, että tää neljäs albumi pitäisi lähteä tekemään Jenkkeihin. Se oli vaan sellainen fiilis, että sen oli tarkoitus tapahtua. Onneksi tässä yhtälössä oli mukana yllytyshullu tuottajani Jukka Immonen, joka näytti idealle vihreää valoa.
Samaisessa studiossa ikivihreitään on äänittänyt muun muassa Aretha Franklin.
-Koko levyntekohistoriani aikana en ole kokenut noin intensiivistä kaksiviikkoista. Koko aika oli pyhitetty täysin musiikin tekemiselle – siellä syötiin, juotiin ja hengitettiin musiikkia yli 50 vuotta vanhassa studiossa. Musiikki oli kaikkialla, läsnä koko ajan.
Yli kolmekymmentä vuotta toiminut tanssimusiikin laatumerkki Tatsia Musiikki julkaisee Mika Jefremoffin seuraavan singlen Kurjet jo palatkaa.
Hyvin tähän vuodenaikaan sopivan laulun on säveltänyt Reijo Määttä, sanoittanut Reijo Päkkilä ja sovittanut Pauli Ruuskanen.
Mika seuraa toisen torniolaisen laulajan, ikivihreän Esko Rahkosen jalanjälkiä, joka levytti parhaat levynsä Tatsialle.
Teuvo Nummelan johdolla yhtiö on julkaissut parisataa CD-levyä, plus vinyylit ja kasetit päälle. Tatsian ja samalla Lapin eniten myyty albumi on SouvareidenSinisenä Lintuna Haluaisin Lentää, jonka myynti ylitti pari vuotta sitten sadantuhannen rajan.
Viime vuosina Tatsia on keskittynyt CD-levyjen sijaan enemmän karaokelevyjen tuottamiseen ja sitä kautta Mikakin sai jalkansa firman oven väliin. Viimeisimmällä Tatsia Karaokella ovat mukana kappaleet Virran tuomaa ja Rakkaus mua kutsui, jotka löytyvät Jefremoffin viimeisimmältä omakustannealbumilta Aamuin ja illoin.
Radioissa pian soivalla Kurjet jo palatkaa-laululla ovat mukana muusikot Jari ”Heinä” Nieminen, Jukka Lampela, Miri Miettinen, Vesa Norvanto ja Anne Sandberg.
Sinkku on makupala Jefremoffin tulevalta albumilta, jonka julkaisuaikataulun sanelee tietysti se, miten hänen käy Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailussa. Parhaillaan nettiäänestys on käynnissä ja Mikaa voi äänestää TÄÄLLÄ!
Free Shake on tyylitaitoinen 1960-luvun bändi, puhdasotsainen rautalangan, popin ja beatiskelmän esittäjä Ähtäristä.
Yhtye on taltioinut vintage-hengessä kaksi kappaletta pienessä kotistudiossa. Aiemmin levytettyjä kylläkin, mutta Free Shake lähestyy niitä omasta vinkkelistä.
Muista hyviä aikoja on Rauli Badding Somerjoen sävellys ja sanoitettuna se löytyy Baddingin Ikkunaprinsessa-albumilta. Kyyneliin-kappale taas on alkujaan nimeltään Mary Leen, jonka ensilevytti Voice of Finlandin Elvis-ääni Kevin Stocks. Suomenkielisen tekstin lauluun kirjoitti Free Shaken ”mänätser” Tuomo Oksanen.
Free Shaken kitaroissa vuorotellen sooloilevat torniolaislähtöinen Hannu Unnbom, joka muistetaan parhaiten 1970-luvun alun bändilegenda Tonicsista ja nauhakaikua mestarillisesti käyttävä Miika Koskinen. Yhtyeen solisti on Jamo Niemi ja bassoa soittaa Hannun poika Pekka ja rumpuja Esa Puntala.
Free Shake ei ole vielä kansallisesti tunnettu. Se tiedetään kotiseudun lisäksi vain alan innokkaiden diggareiden parissa. Se oli yleisön suosikki Rautalangan SM-kisoissa kolme vuotta sitten ja se on säestänyt muun muassa Topi Sorsakoskea, Jorma Kääriäistä, Jussi Raittista ja Kari Hirvosta.
Maine on kuitenkin kasvanut ja sana kiirinyt pikkuhiljaa yhä laajemmalle. Viime keväänä Free Shake hyppäsi Agentsin saappasiin musiikkinäytelmässä Salattu Suru ja siitä tuli suksee. Topi Sorsakoskesta kertova esitys toi kerta rymäyksellä yhtyeelle paljon uusia faneja ja ensi kesän keikat on melkein loppuunmyyty.
Viime vuonna Salatusta Surusta oli 21 näytöstä ja konserttisali täynnä melkein joka ilta eli 400-500 katselijaa. Esitykset jatkuvat juhannuksen jälkeen, jolloin niitä on luvassa ainakin kahdeksan.
Sinkkua voi ostaa Free Shaken keikoilta tai yhtyeen facebookin kautta. Kappaleet ovat kuultavissa myös Spotifyssä.
Suomen euroviisuedustajan Pertti Kurikan Nimipäivien punkbiisistä Aina mun pitää löytyy netistä kymmenkunta versiota. Ne on tehty enemmän tai vähemmän tosissaan.
Varmasti eniten aikaa on pantu viimeisimpään Sinfonia Lahden esitykseen, jonka on sovittanut Arttu Takalo ja laulaa Johanna Iivanainen.
Muusikko Wimme Saari ihmettelee facebook-postauksessaan, miksi pitää vesittää ja kirjoittaa:” Ekaluokkalaisetki vetää paremmin. Puudelipaskaa! Oksettavaaa!”
Aina mun pitää löytyy netistä muun muassa iskelmänä, metallina ja poppina. Hyvä biisi taipuu moneksi. Parhaasta päästä ovat kuitenkin detroitilaisen The Seatbeltsin garage-versio I always have, eikä liverpoolilaisen Danny McEvoyn mies ja kitara-esityskään paha ole.
Pertti Kurikan Nimipäivien ilosanomaa ovat kotimaisten julkisuuden henkilöiden lisäksi jakaneet maailmalla myös Dead Kennedys, Tom Morello ja David Hasselhoff. Myös kansainvälisessä mediaa yhtye on kiinnostanut ja siitä ovat uutisoineet muun muassa Billboard, BBC, The Guardian, Mirror, Reuters, Independent, Metro UK, Buzzfeed, Consequence of Sound sekä New Zealand Herald.
Wieniin voitto mielessä
Vaikkei Pertti Kurikan Nimipäivien euroviisubiisi Aina mun pitää soikkaan meidän eniten kuunnellulla kanavalla Radio Suomessa, se ei haittaa. Ei soinut aikanaan Lordin Hard Rock Hallelujahkaan. Toimittajat jopa kieltäytyivät soittamasta sitä, mutta toivotaan, että se on hyvä enne eli torilla tavataan.
Yhtyeen ensiesiintyminen Euroviisu-areenalla Wienissä on 19.5., jolloin karsitaan pääsystä finaaliin. Ennen reissuun lähtöä yhtye julkaisee perjantaina 8. toukokuuta kokoelma-albumin The Best of Greatest Hits. Se sisältää edustuskappaleen lisäksi 36 muuta biisiä ja se ilmestyy sekä cd:nä, että tuplavinyylinä.
Menestystä tullut ennenkin
Pertti Kurikan Nimipäivät on perustettu vuonna 2009. Punkbändin nokkamies Pertti Kurikka säveltää kappaleet, soittaa kitaraa ja kirjoittaa bändin sanoitukset yhdessä Kari Aallon (laulu) kanssa. Pertin ja Karin lisäksi bändiin kuuluvat Sami Helle (basso) ja Toni Välitalo (rummut). Yhtyeen sanoitukset käsittelevät kaikkea mahdollista yhteiskunnan epäkohdista aina epämiellyttäviin jalkahoitoihin asti.
Bändi nousi kulttimaineeseen jo ensimmäisellä demollaan Kallioon, jonka jälkeen bändiltä on ilmestynyt 7 EP:tä, kaksi singleä, yksi kokoelmakasetti sekä yksi kokoelma-albumi. PKN on ollut kysytty bändi myös ulkomailla. Suomen lisäksi yhtye on kiertänyt Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Norjassa, Kanadassa, Kosovossa, Hollannissa ja Sveitsissä.
Bändistä on tehty Kovasikajuttu-niminen dokumenttielokuva, joka sai ensi-iltansa elokuvateattereissa keväällä 2012. Elokuva on voittanut kaksi Jussi-palkintoa ja lukuisia muita palkintoja Suomessa ja ulkomailla.
Brittiläinen Nine Below Zero purkitti ensilevynsä Lontoon kuululla Marquee-klubilla 35 vuotta sitten. Yhä yhtye tykittää tiukkaa ja konstailematonta rytmibluesiaan kitaristi-laulaja Dennis Greavesin ja huuliharpisti Mark Felthamin johdolla ja yleisö kiittää ja täyttää konserttisalit. Viimeksi Englannin kiertue oli loppuunmyyty.
Välillä Dennisin ja Markin taustalla on soittanut edesmenneen kitaristi Rory Gallagherin rytmiryhmä, mutta viime vuonna Universal Musicin julkaistua, uudelleenmasteroituna yhtyeen parhaat albumit Don’t Point Your Finger (1981) ja Third Degree (1982), yhtye järjesti kiertueen ja mukaan saatiin sen alkuperäisjäsenet, basisti Brian Bethell ja rumpali Mickey ‘Stix’ Burkey.
Lokakuussa tämä Nine Below Zero nähdään kahdella pohjoisen keikalla. 2. 10. yhtye esiintyy Oulun Loka Bluesissa ja 3.10 Rovaniemen Roots’n River Bluesissa.
Setissä on odotettavissa yhtyeen omia kappaleita, yllämainituilta, uran alun albumeilta, Live At The Marquee, Don’t Point You Finger ja Third Degree ja lainabiisejä tyyliin Freddie King, Canned Heat,Four Tops ja Fleetwood Mac.
Nine Below Zeron suurin hitti on Eleven Plus Eleven, joka esitettiin kulttisarjan The Young Ones-pilottijaksossa. Pitkällä urallaan yhtye on jakanut lavan muun muassa Chuck Berryn, Whon, Kinksin, Stingin ja Eric Claptonin kanssa. Yhtyeen suuriin faneihin kuuluu myös näyttelijä bluesdiggari Bruce Willis, jota Nine Below Zero on säestänytkin Lontoossa.
