Suvi Teräsniska sai tänään arvostetun Kullervo Linna Säätiön palkinnon. Vuodesta 1989 lähtien jaettu tunnustus annetaan suomalaisen iskelmä- ja tanssimusiikin luomisen ja esittämisen edistämiseksi.
Toinen palkittu oli sanoittaja ja säveltäjä Sauvo Puhtila eli Saukki . Palkinnot olivat suuruudeltaan 4 200 euroa.
Aiemmin lappilaisista palkinnon ovat saaneet vastaanottaa vain vuonna 1995 Souvarit, jotka antoivat pienenä tyttönä Suvillekin kipinän laulajan tielle.
Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina.
KULLERVO LINNA (1911-1987)
Linna muistetaan parhaiten laulustaan Kultainen nuoruus. Lopullisen muotonsa sävellys sai Lemmenjoella, mutta osan siitä hän oli kuullut isänsä soittavan huuliharpulla jo vuosia aiemmin.
Linna oli ajautunut Lappiin kultakuumeen puremana 1940-luvun lopulla ja stadin kundi pysyi uskollisena Inarin maisemille elämänsä loppuun asti. Hän muun muassa löi viimeiset rummunlyöntinsä vuonna 1987 Tankavaaran kullanhuuhdonnan MM-kisoissa. Vuodesta 1965 lähtien hänellä oli mökki Menesjärvellä, mutta sitä ennen hän viihtyi Lemmenjoen kultamailla.
Soittajan uransa Linna aloitti jo 1930-luvulla, mutta vasta Kultaisen nuoruuden voitettua nimimerkki Kullervon sanoituksella lokakuussa 1949 Yleisradion iskelmäsävellyskilpailun, hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen. Muita Linnan tunnettuja kappaleita ovat Itämainen uni, Iltarusko, Unikuva ja Unteni valkea lilja.
Pääasiassa rumpuja soittanutta Kullervo Linnaa pidetään myös suomalaisen humpan isänä. Villitys sai alkunsa radion hupailuohjelmassa Kankkulan kaivolla, josta Linna Humppa-Veikkoineen lähti levittämään 1960-luvun alussa humpan ilosanomaa ympäri Suomen rikkoen yleisöennätyksen toisensa jälkeen. Yhtye teki levytyksiä vuoteen 1978 asti ja kaikkiaan yli 400. Viimeisin LP oli nimeltään itseironisesti Vuoret vierivät.
Humppa-Veikkojen tunnetuin Lappiin liittyvä humppa on Muistojen Inari . Petsamo ja Lappi myös tunnetaan ja tietysti myös yhtyeen settiin kuuluneet Beatles-coverit.
Cheek on kaikkien huulilla. Ujohkon nuoren räppärin suosio on uskomaton.
Vaikka hän istuu ison setelipinon päällä, mies haluaa tarjota yhä yleisölleen vain parasta. Kunnon shown. Cheek haluaa täyttää ensi kesänä Helsingin Olympiastadionin, vaikka se on riski.
Jokainen haluaa hänestä palasen, hyvässä ja pahassa. Hän vähät välittää Rumban kirjoittajanoviisin ja koripalloministeri Arhinmäen kommenteista, vaan tekee korin eli työnsä hyvin.
Hän ei ole unohtanut pohjoisen fanejakaan. Cheek nähdään peräti kolmesti keväällä Ylläksellä. Hän esiintyyTaigassa 20.2 ja 20.4. aikuisille ja 25.2. ikärajattomalla keikalla.
Ylläksen Taigan kevään 2014 esiintyjälista: 18.2. Haloo Helsinki (Ikärajaton+Klubi), 20.2. Cheek, 25.2. Cheek (Ikärajaton), 27.2. Petri Nygård, 4.3. JVG & Sini Sabotage (Ikärajaton+Klubi), 6.3. Suvi Teräsniska, 13.3. Jonne Aaron, 18.3. Juha Tapio,20.3. Suvi Teräsniska, 27.3. J.Karjalainen, 3.4., Happoradio10.4., Erin17.4., Jenni Vartiainen18.4., Anna Abreu19.4., Kaija Koo 20.4., Cheek
Jukka Kuoppamäen luotsaama Satsanga-levy-yhtiö toimi vuodet 1973-1978 ja julkaisi kotimaista kevyttä musiikkia satakunta albumia. Jokin aika sitten tamperelainen Rocket Records osti oikeudet suurimpaan osaan Satsangan tuotannosta ja saattaa nyt yhtiön sävelaarteistoa takaisin koko kansan kuultaville.
Torniolaislähtöinen iskelmälegenda Esko Rahkonen (1936-2007 ) levytti Satsangalle vuosina 1974-1978 albumit Kaukainen Kotiseutuni, Tangokavaljeeri, Laaksojen Laulu, Paljon Sanomatta Jää ja Askel Sydämeen plus lukuisan joukon kokoelmalevytyksiä.
Rocket Recordsin toimitusjohtaja Juha Rantala lupaa, että Esko Rahkosen koko Satsanga-tuotanto julkaistaan ensi keväänä.
– Näillä näkymin Rahkosta tulee kahdella tupla-cd:llä ja laskeskelin, että biisejä julkaistaan vajaat 90.
Esko Rahkoselle Finnlevy-vuosien jälkeen Satsanga-ajanjakso oli merkittävä. Heti ensimmäinen Kaukainen Kotiseutuni-albumi menestyi ja hän sai siitä uransa ainoan kultalevyn vuonna 1977.
Toivo Kärjen alaisuudessa vietetyn vuosikymmenen jälkeen Esko kirjoitti levyn takakannessa: ” Erikoisen iloinen olen siitä, että nyt ensi kertaa pitkän laulu-urani aikana olen saanut itse olla mukana ideoimassa levyäni, osallistua laulujen valintaan, keskustella sovituksista ja toteuttaa omia musiikillisia toiveitani. Siitä lämmin kiitos Satsangalle.”
Kaukainen Kotiseutuni sisälsi myös yhden Eskon suurimmista hiteistä, ikivihreän Kotiseutu Pohjolassa, joka on muodostunut tärkeäksi paitsi tornionjokilaaksolaisille, myös Ruotsin vanhemman polven siirtolaisille.
Topi Kärjelle se ei kelvannut, mutta sanoittajamestari Jukka Kuoppamäki näki raanujärveläisen Ossi Oinaan tekstissä heti potentiaalia.
Satsanga-albumeista toinen, joka sai kansan kauppoihin oli Laaksojen Laulu. Eskon mukaan, se myi enemmän kuin Kaukainen Kotiseutuni, mutta kultalevy jäi saamatta, koska Satsanga ehti tehdä konkurssin.
Satsangan toiminnan loputtua yhtiön katalogia on uudelleenjulkaistu niukasti. Cd-aikaan on siirretty lähinnä vain Jukka Kuoppamäen levytyksiä, joita on tulossa vuoden päästä Rocket Recordsin kautta jopa kymmenen cd:llistä lisää.
Sitä ennen Rocket Records julkaisee, Esko Rahkosen tuotannon lisäksi, ainakin Anita Hirvosta, Eugen Malmstenia ja Acre Karia bonusraitoineen.
Jos Baskeryn eka kiekko Fall Among Thieves pani pään pyörälle remakalla riffittelyllä ja toinen New Friends melodioillaan, niin kolmas Little Wild Life ihastuttaa vahvalla ja monipuolisella laulullaan.
Albumin aloittava a capella-esitys Northern Girl on äänitetty Tukholman Adolf Fredrikin kirkossa ja sillä Bondessonin sisarukset Greta, Stella ja Sunniva laulavat kuin enkelit.
I`am a northern girl in every way/My heart is not cold, in every way/ I change with the seasons, get blinded by the light/ I thrive in the darkness, they say I am blooming late/ I am a northern girl
Muuten Little Wild Life-levy on tehty berliiniläisessä tanssihallissa, jossa on katto korkealla, seinät leveällä ja hyvä akustiikka. Baskeryn tuottajana on toiminut amerikkalainen Matt Wignall, jonka on tehnyt yhteistyötä aiemmin muun muassa Mando Diaon kanssa.
Akustinen kitara, banjo ja läskibasso antavat edelleen pohjan vahvoille laulusuorituksille, mutta pieteetillä biisejä on maustettu muun muassa baritonisaksofonilla ja sellolla.
Countryn, bluegrassin ja bluesin lisäksi Baskerylta kuullaan vanhan ajan poppiakin. The Shadow-biisissä kitara helää kuin Byrdsillä ja Last Beatissä on häivähdys 1960-luvun tyttöbändeistä. Kuitenkaan Baskery ei ole heittäytynyt popin päiväperhoiksi. Onneksi, sillä mieluummin kuuntelee Bondessonien mullanhajuista roots-meininkiä, vaikka ikäväähän se on, että First Aid Kid on vohkinut kermat yhtyeen musasta ja pannut rahoiksi.
Ruusut ovat säilyttäneet piikkinsä ja hyvä niin. Levyn killeri on The Kid. Aivan lyömätöntä laulua. Samaa voi sanoa hiipiväkomppisesta TheBig Flowsta.jossa Crosby, Stills, Nash & Young-tyyliset harmoniat vangitsevat.
Myös rytmiset ja sähköiset kappaleet, isä Jan-Åkelta perityillä onemanband-kamoilla ryyditetyt, sinkkuvideonakin julkaistu The NoNo ja The Charm ovat taattua Baskery-laatua, jotka varmasti livenä toimivat vieläkin paremmin.
Vaikka Bondessonin sisarusten musalle on ollut helppo antautua, Little Wild Life on kokonaisuutena ehdottomasti paras pitkäsoitto heiltä. (4/5 Väylän Pyörrettä)
FAKTA: Baskery on perustettu vuonna 2006. Nimi on kutsumanimi Kalixin Båtskärnäsin kylälle, josta sisarusten isä Sven-Åke on kotoisin. Äiti Inga Karlsson on kotoisin Haaparannan Mattilasta, jossa oli aikoinaan tunnettu Karlssonin kioski. Isä Jan- Åke on istunut hetken Tonicsin rumpalin pallilla, mutta pitempään soittanut pohjoisessa kosketinsoittaja Stefan Nilssonin kanssa, joka on nykyään Ruotsin kuulu elokuvasäveltäjä. Ennen Baskeryä sisarukset soittivat rockabillyä Slaptonesissa ja levyttivät EMI/Capitolille albumit Simplify ja Amplify.
Tornionjoen rannalle on valmistunut Toranda Events in Hellälä tapahtuma- ja ohjelmapalvelukeskus.
Perjantaina 22. marraskuuta vietetään yhteistyössä Eventworks Oy:n kanssa tapahtumakeskuksen avajaisia ja samalla Joulugaalaa, jota tähdittävät Jukka Poika, Danny ja Mamba.
– Toranda ja Joulugaala ovat herättäneet todella suurta kiinnostusta, sillä pääsalin 470 lippua myytiin loppuun jo lokakuun puolivälissä. Lisäksi Uitto-saliin on myyty 160 lippua. Kiinnostus kertoo siitä, että Torandassa tullaan näkemään tulevaisuudessa sekä suomalaisia että kansainvälisiä huippuartisteja, lupaa Markku Köngäs Eventworksistä
Kehittyvän Toranda-tapahtuma-alueen ensimmäinen vaihe käsittää keskusrakennuksen, jonka muunneltavissa ravintolatiloissa on yhteensä noin tuhat istumapaikkaa.
– Hellälän hankkeen budjetti on vuoden 2014 loppuun saakka kaksi miljoonaa euroa. Aluetta on tarkoitus kehittää koko ajan ja pitkän tähtäimen suunnitelmissa on muun muassa vierasvenesatama, kertoo Erkki Hanhirova.
Keskuksen 800 neliömetrin laajuinen halli mahdollistaa suurtenkin konserttien, festivaalien, messujen ja muiden tapahtumien järjestämisen ympäri vuoden. Lisäksi keskus on erinomainen paikka yksityis- ja yritystilaisuuksien järjestämiselle. Katettua tilaa on yli 3000 neliötä, joten tilaisuuksien järjestäjät eivät ole säiden armoilla.
Maa-aluetta hallinnoi ja kehittää H-Equity Oy, jonka omistaa Erkki Hanhirova. Torandan johtoryhmään kuuluvat Hanhirovan lisäksi myyntipäällikkö Mikko Hiukka (Toranda Events), Mika Kulju (Media-Arena Oy), Markku Köngäs (Eventworks Oy) ja Kimmo Piispanen (First Events Oy).
Torandan talven tapahtumakalenterista ja tulevaisuudensuunnitelmista kerrotaan tarkemmin lähitulevaisuudessa.
Tänään on kulunut 50 vuotta siitä, kun Tornion Yhteislyseon teinit veivät the Falconsin tahdittamana letkajenkan Ruotsiin. Nyt nuo entiset nuoret juhlivat tempaustaan pienessä piirissä.
– Bengt Lantto, Haaparannan koulun edustaja, joka otti letkajenkka-viestimme vastaan, on kommentoinut, että tämä oli paitsi kulttuuriteko myös huikea liikuntasuoritus.
– Me jouduimme hänen laskujen mukaan hyppäämään yli 10 000 kertaa, letkassa mukana ollut Tuula Saaritie muistelee Tornion Entisten 1960-& 1970-luvun Nuorten fb-ryhmässä.
Suunnitelmissa oli, että 50-vuotispäivän kunniaksi hauska tempaus olisi otettu uusiksi ja samalla rikottu letkajenkan Suomen ennätys, joka on 426 henkilöä, mutta Tuula Nyholm Tornion Tornion Elävä Kaupunkikeskus-yhdistyksestä kertoo, että aikataulu sen organisoimiselle oli liian tiukka.
– Harmi, ettei ehditty, mutta ideaa ei ole kuitenkaan haudattu, vaan se toteutetaan Tornion Kesä-avajaisten tai Kävelykatu-viikonlopun yhteydessä. Alustavasti mukaan on ilmoittautunut jo 40 yhteisöä, joten kiinnostus on kova, mutta lisää tarvitaan, jotta letkajenkan entinen Suomen ennätys saadaan Tornioon.
Piakkoin letkajenkka-tempaukselle avataan oma facebook ja Tuula Nyholm toivoo, ettei vain tykätä, vaan ilmoittaudutaan ainakin alustavasti. Innokkaimmat voivat lähettää postia jo nyt Elävän Kaupunkikeskuksen e-mailiin tuula.nyholm@elavatornio.fi
Letkajenkan nykyinen SE tanssittiin viime toukokuussa Ystävänpäivänä Kankaanpäässä. Sitä ennen sen haltijat olivat Vaasassa. Mukana oli 304 henkilöä. Lapissa ennätys on lehtitietojen mukaan ollut viimeksi 1960-luvulla Muonion Särkijärvellä. Silloin organisaattorina oli Arpelan Könölässäkin vaikuttanut opettaja, lehtimies ja lauluntekijä Vilho Koljonen.
Kun Pajala Tatawinin Amina, Jan ja Erling käyvät musiikillista vuoropuhelua, jää kohtaa tulen ja lumi hiekan.
Koskenkorva on hieno näyte Pajala Tatawinin tulevalta albumilta, joka ilmestyy ensi keväänä. Se on maailmanmusiikkia parhaimmillaan. Maaginen biisi, jossa Tornionlaakso kohtaa Arabian. Kappaleen kuohu kasvaa edetessään ja ääneen pääsevät molemmat yhtyeen persoonalliset solistit niin pajalalainen Erling Fredriksson kuin tunisialaissyntyinen Amina Annabikin.
Toistaiseksi Pajala Tatawin on soittajilleen sivuprojekti. Aminalla on omat soolokeikkansa ja kansanmusiikkiyhtye Jordin Erlingillä (basso) ja Jan Johanssonilla (haitari) omansa. Lisäksi yhtyeessä soittavat kitaristi Alexander Lindgren ja rumpali Tomas Isacsson.
Pajala Tatawin sai alkunsa Kiirunassa viime vuosikymmenellä, kun Amina ja Jordin voimakaksikko kohtasivat Rallarfästeillä. Rakkaus oli tuonut maailmanmusiikkitähden pohjoiseen ja Erlingille ja Janillekin paljastui vasta, kun katsoivat netistä, kuinka suuri tähti Amina todella oli.
Selvisi, että kotimaassaan Ranskassa kaikki tunsivat Aminan. Vuonna 1991 hän edusti maataan Eurovision laulukilpailussa Roomassa ja hän jakoi voiton Carola Häggkvistin kanssa, mutta jäi kakkoseksi, koska hänellä oli vähemmän kymppejä.
Paitsi laulajana, häntä arvostetaan myös näyttelijänä. Katsotuin leffa missä hän on ollut mukana on Bernando Bertoluccin Suojaava Taivas. Siinä hän näyttelee yhdessä John Malkovitchin ja Debra Wingerin kanssa.
Lisäksi kansainvälisissä maailmanmusiikkipiireissä hänet tunnetaan ja hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa hiphopin isähahmon Afrika Bambaatan, afrotähti Manu Dibangon, japanilaisen syntikkabändi Yellow Magic Orchestran ja rockpersoonien Peter Gabrielin ja Malcolm McLarenin kanssa.
Pajala Tatawinin virallinen ensiesiintyminen oli Meänfestivaaleilla juhannuksena 2008.
– Oli jännä havata, kun yhteinen kieli löyty, musiikki alko ryöpytä ko kevätulva, Erling Fredriksson kuvaili tuntojaan silloin, mutta nyt yhtyeestä on kehittynyt rytmisesti sytyttävä kokoonpano, jolle lötyy varmasti jo kuulijoita ympäri maailman.
Pajala Tatawinin pitkäsoittoa jää odottamaan, tosi mielenkiinnolla. Jottei aika käy liian pitkäksi, yhtyettä voi kuulla seuraavan kerran livenä 6.päivä joulukuuta Korpilombolon Night-festivaaleilla (www.nightfestival.se).
Tornionjoen rannalle on valmistunut Toranda Events in Hellälä tapahtuma- ja ohjelmapalvelukeskus.
