Vaikka vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen ja musiikin suhteenkin pirstaleinen, perinteinen Keksi-musiikkipalkinto jaetaan tänäkin vuonna, jo seitsemännen kerran.
Väylän Pyörre on yrittänyt pysyä ajan hermolla. Vuoden 2020 musiikkivirrasta on poimittu ehdokkaita ja lisäksi on pyöritetty kuukausittaista Lapin Listaa, jossa pohjoisen musiikin ystävät ovat voineet äänestää suosikkejaan ja nyt voittajat ovat myös mukana kamppailemassa Keksi-palkinnosta.
Tänä vuonna ehdokkaita on kaikkiaan 13 ja valinnan tekee asiantuntijaraati, joka on koottu eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa. Väylän Pyörteen lahjomattomaan dream teamiin kuuluu kahdeksan jäsentä, joista uutena Yrjö Koskenniemi Torniosta. Tervetuloa! Muut raatilaiset ovat Irene Määttä Pellosta, Hannele Kenttä Haaparannalta, Jukka Rajala Muoniosta, Risto Koskinen Kemistä, Sami Karvonen Keminmaasta, VeePee Salmi Rovaniemeltä ja Sami Mikko Juhani Aikioniemi Kemijärveltä.
Keksi-palkinto jaetaan vuosittain huomionosoituksena pohjoisessa kevyessä musiikissa ansioituneelle artistille, yhtyeelle tai yhteisölle. Aiemmat palkitut ovat Talonpoika Lalli, Willy Clay Band, Ulla Pirttijärvi, Arja Havakka, The Meänland ja Raj-Raj Band.
Voittaja julkistetaan joulukuun alkupuolella!
Keksi-ehdokkaat vuonna 2020 (napsauta info nimestä)
Lehtojärven Hirvenpää (Rovaniemi) … Parivaljakko Jaakko Laitinen ja Harri Kuusijärvi ei ole antanut koronan masentaa, vaan miehet yhdessä ja erikseen ovat ilahduttaneet ihmisiä verevällä musiikillaan monipuolisesti. Loistava maailmanlopun tangolevy Lehtojärven Hirvenpää ilmestyi nippanappa viime vuonna, mutta vuonna 2020 on julkaistu uutta musiikkia myös Jaakon Väärä Raha- ja Harrin Koutus-yhtyeiltä.
Ville Liimatainen & Ajomiehet (Kemi) …Odotukset korkealla!Villen taustalla Kemi Allstars-soittajat ja potkua antamassa Suomen parhaat promoajat. Paljon hyviä keikkoja pohjalla. Marraskuun lopussatulossa eka sinkku , joka on purkitettu Suomen parhaassa studiossa Finnvoxissa iskelmän kultasormen Esa Niemisen komennossa!
Marathon (Haaparanta)… Comeback 1970-luvulta. Vanhat biisit levylle ja keikkoja luvassa! Juuret kylissä Seittenkaari ja Nikkala!
Vivisektio (Äkäslompolo) …1980-luvun alussa perustettu maailman pohjoisin punk-yhtye, ja yhä voimissaan!
Markus (Kaulinranta) …..Markus voitti toisen Lapin Listan vuoden 1970-hitillään Vain kotka lentää aurinkoon (33%) 2. The Meänland: Katoavaista (31%) 3. Ramina: Siivet elämään (24%)
Marathon: Hawkan Manderstedt (vas.), Janne Lundberg, Jonas Isacsson ja Anders Sandsten
MARATHON: 1
Sanotaan, että parempi myöhään, kun ei ollenkaan, pitää rockyhtye Marathonin kohdalla täysin kutinsa. Sen 1970-luvun sävelkieli on tallella, mutta muhkea sointi, muusikoiden soiton varmuus ja vapautuneisuus on tätä päivää ja sitä kelpaa kuunnella.
Marathon; Jonas Isacsson (kitara), Anders Sandsten (basso) ja Janne Lundberg (rummut) sai alkunsa Haaparannan lähellä Seittenkaaren saarella Sven Nilssons Kafessa vuonna 1973. Yhtye harjoitteli ahkerasti ja omia biisejä syntyi helposti, mutta kahden vuoden ja 12 keikan jälkeen yhtye hajosi, kun sen 14-vuotias kitaristi muutti perheineen etelään.
Marathonin viimeisellä keikalla Kalixissa oli väkeä ”Ruotsin Love recordsista” Manifestistä. Sana huippubändistä oli kiirinyt ja se haluttiin studioon. Kuitenkin meni 44 vuotta, ennen kuin Marathonin musiikkia saatiin levytettyä.
Vuosi sitten Peter ”Den glider in” Karlsson sai yhtyeen esiintymään Kalixin Sommarfesteihin
Viime kesänä Jonas, Anders ja Janne, vahvistettuna kosketinsoittaja Hawkan Manderstedtillä, palasivat rikospaikalle Seittenkaareen ja sulkeutuivat Tomas Martinin pieneen studioon ja yhdeksän nuoruusajan kappaletta saatiin äänitettyä.
Marathonin keskiössä on aina ollut kitaristi Jonas Isacsson. Vaikka hänellä on takana yli 20 vuotta maailman kiertämistä Roxetessa, soittoa lukuisten ruotsalaistähtien taustalla studiossa ja keikoilla, hän jaksaa innostua soitosta vanhojen tornionlaaksolaiskavereidensa kanssa. Jonaksen musisointi levyllä kuulostaa fressiltä ja huhujen mukaan, vanhoilta herroilla uusia biisejäkin on syntynyt siinä määrin, että lisää on pian luvassa.
Marathon I-levyllä yhtye myllyttää ja fuusioi mallikkaasti. Kitaristina Jonas pääsee näyttämään monipuolisuuttaan paremmin kuin toistaiseksi ainoalla sooloalbumillaan Evergreen (2001). Maukkaita kansanmusiikki- ja jazzaineksia ripotellaan sekaan ja Jonaksen kitarointi saa lisäpotkua vuoropuhelusta erityisesti Hawkanin kanssa, jonka raskas kosketinkäsi ruoskii Jon Lordin lailla ja tekee musiikista entistäkin mielenkiintoisempaa, puhumattakaan rytmiryhmästä, joka hardrokkaa.
Minulla oli ilo haastatella Isacssonia ensimmäiseen Poppi-kirjaani parikymmentä vuotta sitten ja silloin hän mainitsi yhdeksi 1970-luvun suosikikseen Tasavallan Presidentti-yhtyeen. Jos vaikutteita haetaan niin siellä täällä yhtye pulpahtaa esiin, vaikka kitaristina Jonas ja Jukka Tolonen ovat aivan eri maata. Totuudenmukaisempi rinnastus on esimerkiksi Janne Schafferiin tai Jan Akkermaniin, jonka Focus-bändiltä Jonas nappaa muutamat riffit.
Loistava kitaristi, levy ja yhtye. Toivotaan, että korona hellittää ensi kesäksi ja Bertil Rönnqvist saa Marathonin keikalle Haaparannalle. Toistaiseksi levy on julkaistu vain digitaalisesti. Meikäläisellekin 50-vuotisen kirjoittajauran ensimmäinen ei-fyysinen levyarvio, mutta pakko sopeutua ja elää ajassa.
Vaikka vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen ja musiikin suhteenkin pirstaleinen, perinteinen Keksi-musiikkipalkinto jaetaan tänäkin vuonna, jo seitsemännen kerran.
