MAAILMALTA Legendaarinen irlantilainen laulaja-lauluntekijä Van Morrison julkaisee uuden albumin 20. maaliskuussa. Levyltä löytyy Van Morrisonin lähes 50 vuotisen uran varrelta valikoituja kappaleita uudelleen sovitettuna mielenkiintoisten artistivieraiden kera. Kuuntele ensimmäinen singlelohkaisu Real, real gone, jossa Van The Man laulaa Michel Bublén kanssa.
Duets: Re-working the catalogue on jo 35. albumi taiteilijan pitkällä uralla ja levyn vierailijat ovat todellista huippuluokkaa. Mukana ovat Steve Windwoodin (Fire in the belly), Michael Bublén (Real, real gone), Taj Mahalin (How can a poor boy), Mavis Staples’n (Lord, if I never needed someone) lisäksi joukko muita nimekkäitä artisteja sekä miehen oma tytär Shana Morrison (Rough God goes riding).
Levyä äänitettiin miehen kotikaupungissa Belfastissa, sekä Lontoossa viimeisen parin vuoden aikana ja äänityksissä käytettiin useampia muusikoita sekä tuoreita sovituksia. Van Morrison valitsi levylleen omia suosikkiartistejaan, joiden kanssa kappaleet valikoituivat ja sovitukset tehtiin. Tuottajina toimivat Van Morrison, Don Was ja Bob Rock.
Van Morrisonin katsotaan olevan yksi sukupolvensa tuottoisimmista lauluntekijöistä ja hienoimmista live-esiintyjistä. Hänet on palkittu kuuden Grammyn lisäksi lukuisilla muilla musiikkialan palkinnoilla ja kunniamaininnoilla ja hänet on myös nimetty Rock and Roll Hall of Famen sekä Songwriters Hall of Famen kunniagalleriaan.
Muita duettokavereita: Bobby Womack, George Benson, Joss Stone, P.J. Proby, Clare Teal, Gregory Porter, Mick Hucknall, Natalie Cole, Georgie Fame, Chris Farlowe ja Mark Knopfler.
Helmikuussa 1983 Tornion kaupungintalolle kokoontui oudon näköistä porukkaa. Yläkerran valtuustosali täyttyi ääriään myöten. Luennoitsijalle esitetyt kysymyksetkään eivät olleet aivan jokapäiväisiä. Miten hiuksista saa kunnon rastahiukset, oli yksi kysymys.
Joskus vuodenvaiheessa 1982-83 olin saanut omavaltaisen idean järjestää Helinä Rautavaaran vierailu Tornioon. Helinä teki tuolloin suosittuja reaggae-ohjelmia radioon. Uskoin, että rastafarismi ja reggae kiinnostaisivat Torniossakin.
Löysin vihdoin myös tahon, joka oli valmis osallistumaan vierailun kustannuksiin. Työväen sivistysliitosta, tai vastaavasta, näytettiin vihreää valoa.
Tosin juuri sinä päivänä, jolloin Helinän oli määrä lentää Helsingistä Kemiin ja edelleen matkata Tornioon, hän soitti minulle aamulla, että voisiko luentoa siirtää penkkareiden vuoksi. Hänellä taisi olla tuttu viettämässä penkkareita Helsingissä. Sain hänet ylipuhuttua.
Niin tämä reaggaepersoonallisuus saapui kylmänä talvipäivänä Tornioon.
Helinän vierailu oli todellinen menestys. Penkit loppuivat tosiaankin valtuustosalissa kesken. Erityisesti paikalla oli runsaasti opiskelijoita. Helinän valokuvat Jamaikalta olivat viehättäviä, hänen matkakokemuksiaan Afrikasta kuunneltiin herkeämättä.
Helinä Rautavaara oli tunnetun kasvitieteilijän Toivo Rautavaaran tytär. Minulla oli myöhemmin mahdollisuus vierailla hänen Helsingin asunnossaan, joka oli kuin afrikkalaiseen bambumajaan olisi astunut. Siellä oli mitä erilaisimpia esineitä Afrikasta ja maailmalta, hän oli kerännyt niitä lukuisilta matkoiltaan. Niiden arvo lienee valtaisa.
Helinän vierailu toi Tornioon reggaekärpäsen pistoksen. Helinä halusi käydä Haaparannalla levykaupassa katsomassa, mitä siellä oli reggaevalikoimissa. Jotain mielenkiintoista löytyikin.
Helinä kuoli helmikuussa 1998 Helsingissä. Hänen vierailunsa Torniossa jäi varmasti monen mieleen.
Kirjoittaja on Lapin ensimmäinen oikea rocktoimittaja, joka Tornion 1980-luvun alkuvuosien jälkeen siirtyi valtakunnan ykkösmedioihin muun muassa Rumbaan ja Rockradioon.
Napapiirin Sankarit oli vuoden 2010 katsotuin elokuva Suomessa. Se menestyi maailmalla ja kaikkiaan sen on nähnyt puoli miljoonaa ihmistä. Nyt tulee Napapiirin Sankarit 2, joka esitetään ensi kertaa yleisölle 26. elokuuta Kino Ylläs-tapahtumassa.Esityspaikkana on tunturitaivaan alla sijaitseva ulkoilmateatteri Ihmisen Rinki. Muualla Suomessa filmi tulee valkokankaalle vasta kuukautta myöhemmin.
Kukapa olisi uskonut viisi vuotta sitten, mikä menestystarina Napapiirin sankareista tulee ja minkälainen, matkailumainos Ylläksen tunturialueelle. Silloin ohjaaja Dome Karukoski raahasi joukkonsa Ylläksen talvimaisemiin ja tuloksena oli elokuva, jonka Suomessa näki 385 000 ihmistä. Elokuva menestyi myös loistavasti vuoden Jussi-palkintoja jaettaessa. Se voitti kategoriat: paras käsikirjoitus (Pekko Pesonen), paras elokuva (Aleksi Bardy) ja paras ohjaus (Dome Karukoski). Lisäksi se voitti parhaan elokuvan yleisöäänestyksen. Lapland Odyssey-nimellä elokuva myytiin kymmeniin maihin ja DVD-tallennetta myytiin yli 80.000 kappaletta.
Napapiirin sankarit 2:ssa ohjaaja on vaihtunut Teppo Airaksiseksi ja Ylläksen talvimaisemat ruskaan, mutta käsikirjoittajana on pysynyt Pekko Pesonen, joten tarina jatkuu.
Varmistunut on myös, että Kino Ylläs-tapahtumassa juhlitaan Lapissa kuvatun ja maailmalla menestystä saaneen Lumikuningattaren Suomen ensi-iltaa. Paikalle on tulossa molempien elokuvien tekijöitä ja tähtinäyttelijöitä.
Kino Ylläs-Elokuvia taivasalla-tapahtuman takaa löytyy elokuvakerho Napapiirin Sankarit, joka pyörittää elokuvia läpi vuoden yhdessä luontokeskus Kellokkaan kanssa.
Pajalalaisesta Jord-yhtyeestä tutun Jan Johanssonin yhdenmiehennäytelmä Tjära Människa on tehnyt tornionlaaksolaisille tutuksi kansantaiteilija Vilho Ollikaisen elämäntarinaa.
Lauantaina 28.helmikuuta (klo 13 & 19 Ruotsin aikaa) Luulajan kulttuuritalolla, Tjära Människan lisäksi tornionlaaksolaiset kansanmuusikot kunnioittavat Pohjois-Ruotsissa suurimman osan elämästään viettäneen Ollikaisen perintöä.
Matkassa ovat muun muassa Rolf Digervall Raj-Raj Bandista, Susanne Rantatalo Jordista ja Markus Falck & Göran Eriksson JP Nyströmsistä.
Suomesta mukana on yksi meidän merkittävimmistä kansanmuusikoistamme, viulisti Arto Järvelä, kaustislaismuusikko jo neljännessä polvessa.
Väylän Pyörre otti selvää, mikä on hänen suhteensa Ollikaisen musiikkiin ja näin Arto vastasi:
”Vilhon Kolme veljestä-kappaletta olin lauleskellut jo parikymmentä vuotta ja oliskohan ollut kolme vuotta takaperin istuttiin JP Nyströmsin Markus Falckin kanssa lauantaisaunassa Kaustisella ja rupesin kyselemään häneltä lisätietoja Vilhosta. Sitten hiukan myöhemmin olin sattumoisin Uumajassa käymässä ja eksyin Markukselle kylään ja alettiin taas puhua Vilhosta ja sain kuulla hienon kasetin, jonka Vilho oli itse äänittänyt keittiössään.
Kyseessä on varsinainen Greatest Hits-kokoelma ja rupesin jo sillon paasaamaan, että Vilho-projekti pitäs` ehdottomasti saada vireille.
Olen tuolta kasetilta ottanut ohjelmistooni muutaman kappaleen lisää. Markus siitä tiesikin, jotta se on varmaan vinkannu Janille (Johansson) jota en aiemmin tunne. Elikkä kaikessa lyhykäisyydessään sain kutsun Luulajaan, koska olen esittänyt Vilhon lauluja, mitä muut Suomessa eivät ymmärtääkseni ole vielä tehneet.
Ollikaisen lauluistahan Kuppari on Suomessakin tunnetuin, mutta on paljon muita. Kupparihan on nk. yleissuomalainen kappale, josta on lukuisia versioita, Ollikaisen versio kyllä on mielestäni paras.”
PS: TJÄRA MÄNNISKA nähtävissä myös Säivis Hembygdsgårdenissa sunnuntaina 3. toukokuuta klo 17.00 Ruotsin aikaa!
Pari viikkoa sitten järjestetyillä kolmella pohjoisen festivaalilla, Ylläs Jazz Bluesissa kävijöitä oli noin 3200, Pakkasukko Blues N´Jazzissa 1700 ja Pyhä WinterUnpluggedissa 1000.
Ja kun yleisöltä ja artisteilta on tullut pelkästään positiivista palautetta järjestäjät Ilkka Poutanen, Tuomas Laajoki ja Pasi Kuusjärvi ovat tyytyväisiä.
Vaikka päällisin puolin kaikki näyttää olevan ok, aina festivaaleissa riittää viilattavaa ja pohdittavaa. Yksi miettii yhteistyön laajentamista, yksi esiintymisten päälekkäisyyksiä ja yksi tukirahojen jaon tasapuolisuutta.
Ylläksen musiikkitapahtumat ovat olleet muutoksen kourissa, vakituista työntekijää ei enää ole ja matkailuyhdistyksen tukikin on pienentynyt ja hommaa tehdään nyt talkoopohjalta. Toiminta on Poutasen mukaan vasta muotoutumassa ja työnjako hiukan epäselvä, mutta siltikin Ylläs Jazz Bluesin 20-vuotisjuhlat klaarattiin kunnialla.
Esiintyjistä Poutanen nostaa ylitse muiden, yleisön herkistäneen jenkin Joshua Jamesin, plus Hustle Fuzzin ja Eero Koivistoisen. Pakkasukon Laajoki oli tyytyväinen koko pakettiin, mutta varmat kortit Paladins ja Tuomari Nurmio purivat parhaiten ja lauantai-iltapäivän Lumilinna-jamit oli onnistunut uusi aluevaltaus. Winter Unpluggedin Kuusjärvestä Pyhän tapahtuman nappivalinta oli tangokuningas Teemu Roivainen ja mainettaan parempi yllättäjä Teleks-yhtye.
Mutta miksi kaikki kolme festivaalia järjestetään yhtä aikaa tammi-helmikuun vaihteessa. Ilkka, Tuomas ja Pasi ovat kuulleet kysymyksen, enemmän kuin kerran, enkä saa heiltä nytkään järkevää vastausta.
Puhutaan hiihtoloman läheisyydestä, artistien saatavuudesta ja pitkistä perinteistä.
Ongelma ei koske niin paljon Pyhä Winter Unpluggedia, joka palvelee enempi popin ja iskelmän ystäviä, kuin Ylläs Jazzia ja Pakkasukkoa, joiden yleisö on samaa.
Miksei toista voisi järjestää esimerkiksi helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna? Eriaikaisuus palvelisi paremmin jazz-ja blues-diggareita ja siitä molemmat hyötyisivät myös taloudellisesti?
Tunnettu tornionlaaksolainen kulttuuripersoona Anne Angeria on kirjoittanut näytelmän Legendan laulut, jossa kuullaan parikymmentä Olavi Virran tunnetuksi tekemää laulua, jotka siivittävät rakkaustarinaa.
-Virran elämästä on tehty monenlaisia esityksiä, mutta halusin kunnioittaa hänen suurta musiikkiperintöä, jonka hän jätti jälkeensä. Useilla on joku muisto Virran musiikkiin liittyen, toiset taas saavat mahdollisuuden tutustua hänen suurenmoiseen tuotantoonsa.
Angeria myös näyttelee ja ohjaa Legendan laulut ja liikkeelle hän on saanut parhaat alueen lauluvoimat.
-Mukana ovat muun muassa kaksi Tornion tangokuningatarta Mira Sunnari ja Arja Sipola. Olen keksinyt heille jännittävät roolit esitykseen, Anne paljastaa. Molemmathan on nähty aiemminkin kesäteatterin lavalla.
Angeria kehuu estoitta porukkaansa, joka tulee molemmin puolin Tornion Väylää.
– Paljon mahtavia ääniä, hienoa energiaa ja ihania ihmisiä. Jokaisella näytelmällä on oma jenginsä, niin tässäkin, osa uusia ja osan kanssa on tehty yhteistyötä vuosia.
Anne odottaa jo malttamattomana heinäkuun ensimmäistä viikkoa, jolloin näytelmää on tarkoitus esittää Torniossa ja ainakin kerran Haaparannalla.
– Olavi Virran tytär ja lapsenlapsia on tulossa katsomaan esitystämme ja muutenkin, mielenkiintoa riittää, sillä lippujakin on jo kyselty, Anne iloitsee.
Angeria tunnetaan monipuolisena osaajana. Hän on kirjoittanut revyitä ja aiemmin näyttämölle henkilökuvat muun muassa Olavi Tissarista ja Antti Mikkelinpoika Keksistä. Hän on myös yksi Suomen parhaista tarinaniskijöistä (2. SM-kisoissa 2012) ja naishuutokuoro Roopparien perustaja.
Taas se alkaa, se armoton taistelu Seinäjoen Tangomarkkinoiden kuninkaan ja kuningattaren kruunusta.
Kaikki lappilaiset ovat tervetulleita antamaan ääninäytteensä Lapin Radion studioon (Jorma Eton tie 8) keskiviikkona 25.3 klo 12-17.
Tänä vuonna lauletaan Olavi Virran lauluja, sillä suomalaisen kevyen musiikin suurimman äänen syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna, tarkemmin 27. helmikuuta 100 vuotta.
Ylen maakuntaradiot ja alueuutiset ovat jälleen vahvasti mukana tangolaulukilpailussa ja Ylen eri kanavien kautta voidaan kuulla kilpailijoiden suorituksia ja haastatteluja.
Maakuntastudiolla karsintasuorituksensa antava kilpailija saa automaattisesti ilmaisen sisäänpääsyn Tangokadulle ja Kisa-Areenan juhlakonserttiin perjantaina 10. heinäkuuta.
Virta-teema näkyy ja kuuluu Seinäjoen Tangomarkkinoilla laajasti. Kisa-Areenan Legendaarinen Olavi Virta -juhlakonsertin lisäksi Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon tiloihin avataan Olavi Virta -näyttely. Esillä on Virran jäämistöä muun muassa valokuva- ja leikekirjoja, henkilökohtaisia muistiinpanoja ja soittimia. Mukana on myös yli 500 hänen levyään.
Kun näyttely päättyy lokakuussa Seinäjoella, Olavi Virta- vuosi huipentuu marraskuussa Sinitaivas-konserttikiertueeseen, jossa esiintyvät muun muassa vuoden 2015 uudet kuninkaalliset.
”Vilhon Kolme veljestä-kappaletta olin lauleskellut jo parikymmentä vuotta ja oliskohan ollut kolme vuotta takaperin istuttiin JP Nyströmsin Markus Falckin kanssa lauantaisaunassa Kaustisella ja rupesin kyselemään häneltä lisätietoja Vilhosta. Sitten hiukan myöhemmin olin sattumoisin Uumajassa käymässä ja eksyin Markukselle kylään ja alettiin taas puhua Vilhosta ja sain kuulla hienon kasetin, jonka Vilho oli itse äänittänyt keittiössään.
– Paljon mahtavia ääniä, hienoa energiaa ja ihania ihmisiä. Jokaisella näytelmällä on oma jenginsä, niin tässäkin, osa uusia ja osan kanssa on tehty yhteistyötä vuosia.