Ensisoittonsa Mira SunnarinSade sai hiukan yli kuukausi sitten Suomen toiseksi suosituimmassa musiikkiohjelmassa Yle Radio Suomen Tarja Närhin Iskelmäradiossa.
Uskomaton kunnia, mutta se todisti myös, että levytys oli musiikillisesti onnistunut. Tähän mennessä radioiden ja netin kautta Sade-laulun on kuullut jo yli 150 000 ihmistä ja toivon mukaan vuosikymmenten myötä siitä tulee ikivihreä.
Aloin kirjoittaa 1970-luvun lopulla levyarvioita Lapin Kansaan, kun Blues Newsin ja Soundin suuresti ihailemani toimittaja Waldemar Wallenius totesi jossain haastiksessa, ettei hän osaa mitään soittaa, hän vain fiilistelee.
Nyt olen ”fiilistellyt” musiikkia julkisesti yli 50 vuotta ja hyvin pystyin ilmaisemaan Greatsounds-studion kultasormelle Kime Klemettiselle, millaisen version Bill Withersin Ain`t no sunshine-laulusta halusin. Sainpa levylle mukaan joitain pikkumausteitakin muun muassa Tanita Tikaram-puhallusta ja Sade Adu-rummutusta.
Aikamoinen matka tuli tehtyä ja oli ilo tehdä se tosiammattilaisten kanssa. Sade-laulussa kaikki meni nappiin ja Mira Sunnari oli täydellinen sen laulajaksi. Hän pani tunteet peliin ja teki Aki Sirkesalon less is more-tekstistä kokonaisen.
Kaikki alkoi hiukan yli vuosi sitten, jolloin tuli kuunneltua lähes kaikki versiot, mitä netistä Ain`t no sunshine-laulusta löysin. Tutkimusmatkani lauluun lähti aivan loistavasta, sielukkaasta Buddy Guyn ja Tracy Chapmanin duetosta, eikähän sen voittanutta löytynyt. Lähimmäksi pääsi Joe Cocker ehkä siksi, että minusta laulu vaatii myös naisäänen läsnäoloa.
Laulu soi jatkuvasti päässäni ja eräällä lenkillä lauluun alkoi tulla itsestään suomenkielisiä sanoja. Kotiin päästyäni etsin suomenkielistä versiota ja löytyihän semmoinenkin. Sami Saari esitti sen videopätkässä ja kertoi spiikissä, että Sade-laulun on sanoittanut Thaimaan tsunamissa edesmennyt Aki Sirkesalo, mutta koskaan sitä ei ole levytetty!!!
Lamppu syttyi! Tästä kaikki lähti! Tulta päin! Väylän Pyörre Recordsko Sade-tekstin levyttäisi ensimmäisenä? OTIN YHTEYTTÄ HETI SAMI SAAREEN! OLENKO MYÖHÄSSÄ? ONKO BIISI JO LEVYTETTY? ONKO SINULLA KOKO TEKSTI?
Sami oli heti hengessä mukana ja sanoi, että jos saat tekstille julkaisuluvan, erilaisia versioita varmaan tulee lisääkin ja oikeassa oli, sillä kyselyjä on tullut, miten lupa-asiat etenee. Samaan syssyyn kysyin, vielä Akin veljeltä luvan ja kannustusta sieltäkin, mutta kuka laulajaksi?
Minusta Sade sopi paremmin naisen tulkittavaksi. Täynnä sielua ja sinistä, lähempänä Bill Withersin alkuperäistä iltanuotiolaulua kuin Sami Saaren bluesrockia.
Sattuma puuttui peliin. Korona pani artistit miettimään kaikenlaisia uusia keinoja palvella kuulijoita. Mira Sunnari lupasi Facebookissa, laulaa videotervehdyksiä ja otin yhteyttä ja lähetin hänelle suomenkielisen sanoituksen. Homma ei kuitenkaan toteutunut ja meni muutama kuukausi ja kerroin, että teksti on Aki Sirkesalon ja kysyin suoraan, kiinnostaisiko levyttää kappale.
Hän innostui. Kun suostumus oli saatu Miralta, pyörät lähtivät pyörimään vauhdilla. Aki Sirkesalon perikunnan lisäksi levytysaikeelle antoi siunauksensa myös laulun tekijän Bill Withersin (1938-2020) leski Marcia, joka kehoitti jättämään anomuksen käännöstekstille.
Parin kuukauden päästä tuli Aki Sirkesalon tekstille levytyslupa. Kemiläisten studioässien lisäksi levylle halusin jonkun vierailijan. Silloin muistin Seittenkaaren kitarakunkun Jonas Isacssonin Evergreen-albumin. Vaikka hänet tunnetaan Roxetten riffikunkkuna, hänen soololevynsä musa on pehmeää progea, jossa on folk-sävyjä. Semmosta halusin ja sain. Olin häntä monesti jututtanut muun muassa ekaan Poppi-kirjaani ja yhtä hänen keikkaakin olin sumplimassa Haaparannan Pondeen. En kuitenkaan uskonut, että suostuu, mutta tuli heti innolla mukaan levylle.
Sade oli avaus Mira Sunnarin 20-vuotisjuhlavuoteen. Pohjoisessahan hänet tunnetaan, mutta etelän herättelyyn tarvitaan vielä vähän aikaa. Toivottavasti korona hellittää ja x-tangokuningattaren hyvä flow jatkuu. Uusien levytysten ja konserttien lisäksi normaaliaikaa odottaa myös hänen toinen näytelmä. Debyytin käsikirjoittajana hän teki vuonna 2015 musiikkinäytelmällä Kylmän Jäljet. Samana vuonna hän julkaisi myös omia lauluja sisältävän esikoisalbuminsa Lumo. Lämmin suositus, jos on jäänyt kuulematta!
Perinteisen KEKSI-musiikkipalkinnon saaja vuonna 2020 on kemiläinen Ville Liimatainen & Ajomiehet. Parhaillaan Tuhlaajapoika-sinkullaan kansallisen menestyksen ovia kolkutteleva, jo kolmisen vuotta live-keikkaa tehnyt orkesteri oli eniten Väylän Pyörre-musiikkisivuston raadin mieleen. Toiseksi eri puolilta Lappia ja Tornionlaaksoa koottu tuomaristo äänesti Lapin bilebändien ykkösen Markus Kettusen johtaman Iskuporakoneen ja kolmanneksi Ilo Irti-ilmaiskonsertit, joilla Eventworks-yritys toi onnistuneesti helpotusta torniolaisten koronakesään.
VL & Ajomiehet: Edessä vas. Henry Hiltunen ja Ville Liimatainen, takana Tuomas Laajoki , Kari Hautalampi, Jari Keinänen ja Michael Czech
Tällä hetkellä Suomi-iskelmään, rautalankaan ja rock`n`rolliin uskova Ville Liimatainen & Ajomiehet on kuumin nimi lappilaisessa kevyessä musiikissa. Vahva luotto yhtyeellä on yhtä lailla vanhoihin klassikoihin kuin omiin kappaleisiinkin.
Esikoissinkku Tuhlaajapoika julkaistiin ryminällä viikko sitten ja sitä buustasi suomalaisen kevyen musiikin ykköstykistö. Laulaja Ville Liimataisen veljet olivat täysillä leikissä mukana; Jonne Aaron sävelsi ja Tommi levitti sanaa etelän musiikkipiireihin ja sittemmin sinivalkoiset äänet Katri-Helenasta ja Marion Rungista Pate Mustajärveen ovat tsempanneet uutta tulokasta. Lisäksi laulua vauhditettiin Aki Kaurismäki-henkisellä videolla ja kaiken lisäksi Tuhlaajapoika levytettiin tarunhohtoisessa Finnvoxissa ja puikoissa olivat legendat Esa Nieminen ja Risto Hemmi.
Ville ja Ajomiesten kitaristi Tuomas Laajoki
Samaisessa Helsinki-sessiossa purkitettiin myös yhtyeen seuraava sinkku. Siinä Agentsien ja Toni Rossi & Sinitaivas-yhtyeen perinteitä kunniakkaasti jatkava Suomi-iskelmä vaihtuu rockiksi, luvassa on juurevaa Amerikan herkkua eli The Paladinsia suomeksi.
Villen Ajomiehissä riittäämonen tyylin kehäkettuja; kitaroissa Tuomas Laajoki ja Henry Hiltunen, koskettimissa Kari Hautalampi, bassossa Michael Czech ja rummuissa Jari Keinänen, joten yhteen lokeroon jämähtämisen vaaraa ei ole.
Vaikka musiikkivuosi 2020 oli poikkeuksellinen, Keksi-musiikkipalkinto-ehdokkaita löytyi entiseen malliin. Kolmestatoista puolet erottui vuoden musiikkivirrasta ja toinen puoli muodostui Väylän Pyörteen kuukausittaisista Lapin Lista-voittajista, jotka pohjoisen musiikin ystävät saivat äänestää.
Ville ja mie
Ville Liimatainen & Ajomiehet oli järjestyksessään seitsemäs Keksi-musiikkipalkinnon saaja. Aiemmat palkitut ovat Talonpoika Lalli, Willy Clay Band, Ulla Pirttijärvi, Arja Havakka, The Meänland ja Raj-Raj Band.
KEKSI- ehdokkaat vuonna 2020: Marathon (Haaparanta), Markus (Kaulinranta), Lehtojärven Hirvenpää (Rovaniemi), Wristshakers (Rovaniemi), Ville Liimatainen & Ajomiehet (Kemi), Vivisektio (Äkäslompolo), Joni Niittyvuopio (Karigasniemi), Jukka Karppinen (Lappi), Haapis-Mak3-Savveh (Haaparanta), Iskuporakone (Lappi), Free Ride (Tornio), Ilo Irti-kesäterassi (Tornio) ja Sgt Pepper’s Lonely Hearts Club Band (Tornio)
KEKSI-tuomaristo 2020: Yrjö Koskenniemi / Jukka Rajala/ Risto Koskinen/ Irene Määttä/ Hannele Kenttä/ Sami Karvonen (Rock DJ Sändi)/ VeePee Salmi/ Sami Mikko Juhani Aikioniemi
KEKSI-musiikkipalkinto on huomionosoitus kevyen musiikin parissa ansioituneelle henkilölle, yhtyeelle, yhteisölle tai yritykselle, joka vaikuttaa juurillaan Lapissa tai Tornionlaaksossa. Se on ainoa laatuaan pohjoisessa ja sen jakaa vuosittain nettijulkaisu Väylän Pyörre Musiikkiuutiset.
Lapin Lista Top 5 päästää ruskan värejä irti ja tarjolla on taas tuoreita levyjulkaisuja moneen makuun. Elettävä ja iloittava sitä on syksylläkin, sillä elämä jatkuu kesän jälkeenkin.
Pohjoisesta löytyy paljon lahjakkaita lauluntekijöitä ja uuden iskelmän ehdotonta suomalaista kärkikaartia edustavat serkukset Jukka Karppinen ja Erkki Koivisto. Heidän viimeisin julkaistu yhteistyö on menevä tanssibiisi Särkyneet, jonka esittää tamperelainen Benjamin Enroth, joka muun muassa valitiin vuonna 2016 Seinäjoen Tangomarkkinoiden kuninkuuskisan yleisösuosikiksi. Entiseltä rovaniemeläiseltä ja ylitorniolaiselta on syntynyt lisäksi biisejä esim. Finlandersille, Janne Raappanalle, Joel Hallikaiselle ja Maarit Peltoniemelle.
Inarin Näätämöstä tuleva räppäriTomigunon saanut Kuumaa peltiä-biisilleen fiittaamaan coolin Lappi-gängin Hannibal Starkin, Jaakko Laitisen ja Talonpoika Lallin. Hän kehoittaa kaikkia hyppäämään jousille: ”Hyvin ruokittu moottori kehrää, raidi on vahattu ja liukas. Tie on avoin ja mankka soittaa sulosävelmiä. Automobiili entusiastin olo on kuin gangsterilla, joka haluaa tavoitella suuruuksia.”
Haaparantalaisen The Meänlandin perustajiin kuuluva kitaristi Sami Bergman ja laulaja Jenny Eriksson ovat tehneet lauluja yhdessä ja perustaneet duon Sanningslandet, joka on taltioinut EP-levyn Edu Kettusen johdolla. Hyvissä suomalaiskäsissä on syntynyt melankolista ihmissuhdemusiikkia, ainakin mikäli toiseen ennakkomaistiaiseen Du och jag on uskominen. Tunnelmalevyjä maailmassa ei ole koskaan liikaa. Koko EP-levy julkaistaan Texicalli recordsin toimesta ensi vuoden alussa eli odotettavissa kaunista musiikkia pimeneviin iltoihin.
Aino Elina on kuulua Raekallion taiteilijasukua Kittilän Pöntsöstä. Poppia suomeksi laulava kaunotar rakentaa uraa Skotlannista käsin ja toimii Edinburgissa laulunopettajana. Keväällä YleX:n aalloillakin soinutta Jäät lähtee-sinkkua seuraa Sillä rajalla-kappale, joka vie kuulijan kuumalle tanssilattialle. Tekijän mukaan se on fantasia sisäisestä ristiriidasta: Mikä on harmitonta flirttiä, ja milloin raja ylittyy? Sinkun on tuottanut skotti Dave Lloyd, joka joskus vaikutti yhtyeessä The The ja nykyään poppoissa Stillhound ja Passmore.
Kuukauden live- ja ikivihreäpoiminta on television suosituimmasta ohjelmasta SuomiLove. Ruoste on torniolaislähtöisen CMX-yhtyeen läpimurtoalbumilta Aura vuodelta 1994. Tuiman kolmen pitkäsoiton punkrypistyksen jälkeen, kuulijoita hellittiin Auralla hennommalla otteella eli tyylikkäästi jousilla lauluja kuorruttaen. CMX:n akustinen balladi Ruoste on parhaiten puhutellut eri sukupolvia ja siitä löytyy myös mainio versio Vesa-Matti Loirin Inari-levyltä.
Lapin Lista-viisikkoa saa äänestää 15. syyskuuta asti. Puolivälissä ilmoitetaan kolmen kärki, ei-paremmuusjärjestyksessä.
KLIKKAA KUVAA, KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ PAINAMALLA NIMIPALKKIA!KIITOS!
Arto Junttila
