LAPIN LISTA TOP 5 ja uudet ehdokkaat huhtikuulle on valittu, joten käykääpä kuuntelemassa ja katselemassa videot. Tässä viisikosta lyhyesti.
The Meänland
Suosikkibändi The Meänland on yhdistänyt voimansa Tornion ja Haaparannan kulttuuritoimistojen kanssa ja vie videoillaan meidät musiikilliselle sightseeingmatkalle rajakaupunkien muistomerkeille. Poiminta Lapin Lista-äänestykseen on kappale Katoavaista.
Markus
Kuka muistaa vielä Markuksen Ylitornion Kaulinpäästä? Kiirastorstaina 9.4. tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta, kun hän asteli studioon ja levytti Simon & Garfunkel-duon tunnetuksi tekemän El Condor Pasan suomeksi ja neljä kuukautta myöhemmin Vain kotka lentää aurinkoon oli Suomen listaykkönen. Se oli nykyään Tampereella asuvan, piakkoin 70 vuotta täyttävän Markuksen läpimurto ja suurin hitti.
Tepa Lukkarinen
Tepa Lukkarinen on kemiläiskalixlainen juurimusiikin, rockin ja bluesin veteraaneja, mutta Rocky Road-albumillaan hän laajentaa musiikillista kuvaansa, nimilaulua myöten.
Ramina
Lahjakas ja upeaääninen Ramina (Vaara) on yksi niistä ”rajan toisella puolen arkityössäkäyvistä”. Hän on kokeillut laulajana jäätä erityylisillä sinkuilla. Olisko nyt hänen aikansa? Uuden laulun Siivet elämään säveltäjä on Oulussa asuva Mertsi Lindgren, ei kuitenkaan sama henkilö, joka laulaa Suora Lähetys-yhtyeessä.
Sofia Jannok
Jällivaarasta kotoisin oleva saamelaislaulaja Sofia Jannok on sanoittanut ruotsiksi Bon Iverin laulun 8 (cirkel). Saameakin on mukana. Laulu löytyy hänen uudelta levyltään Vacker dálvi, jonka on tuottanut Björn Pettersson Thuuri, tuttu Willy Clay Bandista.
Hyviä ehdokkaita olisi ollut paljon enemmänkin, mutta lisää sitten toukokuussa. Huhtikuun Lapin Listalla äänestysaika päättyy 26.4.
PAINA KUVAA JA KUUNTELE JA ÄÄNESTÄ PAINAMALLA NIMIPALKKIA! KIITOS!
Kansanmusiikkia pohjoisesta ja ympäri maailman oli Treman-yhtyeen tarjoama menu ja kuultiinkin monipuoliset kaksi settiä laatumusiikkia. Viihtyisä iltapäivä Norrbottenin pääkaupungissa. Luulajan kulttuurikeskus Ebeneserin lavalla oli kolme kokenutta, taitaavaa muusikkoa: Hasse Alatalo (laulu, kitara & haitari), Janne Olofsson (viulu) ja Johan Andren (basso).
” Nykyään ollaan vanhoja eläkeukkoja. Soitetaan ajankuluksi ilman paineita ja tavotteita, kertoivat herrat väliajalla. Heistä Hasse ja Janne soittivat aikoinaan tunnetussa Norrlåtarissa ja he muistelivat vierailleensa Suomessa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla viisi-kuusi kertaa ja historia kertookin, että tekivät aikamoisen vaikutuksen nuoriin suomalaispelimanneihin. Basisti Johan on taas soittanut Black Island Stombersissä ja Luulajan sinfoniaorkesterissa.
Hasse Alatalo
Hyvä kun mestarit soittavat, heitä tarvitaan, sillä Ebeneserissä oli hyvin kuulijoita. Paikka oli myös kuin tehty Tremanille, idyllinen vanha rakennus, jossa uusia muistoja syntyi vanhoja muistellessa. Yleisönä oli enimmäkseen meitä vanhoja, useimmat harmaapäisiä kuten soittajatkin, mutta joukossa myös pitkätukkaisia nuoria, jotka kuuntelivat erityisellä tarkkaavaisuudella. Perinne elää, toivotaan niin ja tulee uusia hasse alataloja, sillä hänen kaltaisia juurimusiikin lipunkantajia pohjoinen aina tarvitsee.
Luonnollisesti Hasse Alatalo oli keskeisessä roolissa. Hän lauloi ruotsin lisäksi myös meänkielellä tai puoleksi kirjailija Åsa Larssonin sanoittaman laulun Här tuggar korna, jossa ”lehmätkin nauraa” mutta ehdottomasti parasta olivat hänen tulkitsemat Bob Dylan-kappaleet. Hassen laulu ja Jannen viulu loi koko iltaan taianomaisen Desire-fiiliksen, kun yhtye esitti alunperin tälle Dylanin klassikkoalbumille tarkoitetun Abandon loven. Toisessa setissä ikivihreä Man Of Constant Sorrow Hassen ruotsiksi laulamana, alleviivasi vielä Dylania, vaikka muitakin esittäjiä laululle löytyy satoja.
Norrlåtar-pohjalta kuultiin muun muassa katrillia, polskaa ja Konsta Jylhän parempi valssi, kaiken huippuna yhtyeen hitti Ko över Sarek, vanha venäläinen Katinka, jonka polveileva teksti vei aivan eri sfääreihin kuin alkuperäinen.
Kaikkinensa viihdyttävä, mutta syvämietteinenkin ilta. Välipuheiden annettiin velloa laulujen välillä ja yhtyeen ja yleisön vuorovaikutuksesta syntyi maaginen tunnelma. Naurettiin yhdessä, kuunneltiin filosofisia pohdintoja, avattiin kielellisiä umpisolmuja ja sivuttiin taivaallisia asioitakin.
Paljon hienoa musiikkia julkaistaan jatkuvasti Tornion Väylän molemmin puolin. Tällä kertaa tällainen Näin Naapurissa-kimara, ilman pidempiä välipuheita.
Kuka muistaa The Hardshipsin mainion version Vesa-Matti Loirin hitistä Hyvää puuta? Good wood sai ainakin suomalaismedian villiksi yhdeksi viikonlopuksi, mutta sitten bändi hävisi vain jonnekkin. Onneksi nyt persoonallisen äänen omaava kiirunalainen Anton Björkenvall ja haaparantalaiset Kreivin veljekset Daniel ja Emil tekevät vahvan paluun EP-levyllä, jonka nimikappale on Billie Holiday.
Pellon Mämmilässä, äitinsä kotitanhuvilla usein vierailevaRuotsin indiepopstara Markus Krunegård on julkaissut pitkästä aikaa kesäisen tanssisinkun Stad i ljus. Samalla nimellä kulkee myös hänen kesäkiertueensa, joka ei tällä kertaa pohjoisessa vieraile.
Pajalalaisduo The Magnettesin paras sinkku tähän asti, Shakes. Hulvattomat pissikset laulavat kauniisti ja tekevät pirtsakkaa bilemusaa, jota voi kuulla kesän aikana ainakin Luulajan Hamnfestivaaleilla, Aurinkofestivaaleilla Tärännössä ja Pajalan markkinoilla. Ahkerimpia keikkailijoita Tornionlaaksossa The Meänlandin ohella.
Dennis Kalla solmi syyskuussa levytyssopimuksen Ruotsin Playground Musicin kanssa ja julkaisi heti kättelyssä koosteen Songs 2014-2018, mutta nyt on tullut ulos uutta materiaalia sisältävä EP-levy 4AM. Dennis on vaikuttanut Pajalassa ja Kiirunassa ja musiikin alkutaipaleella tärkeäksi ”tsemppaajaksi” hän on nimennyt Rolf Digervallin, Raj-Raj Bandistä tutun muusikon.
Jonatan Lahti Övertorneålta on vasta 17-vuotias ja hän tekee kaiken itse alusta loppuun. Häntä on nähty jo Ruotsin teeveessä ja hänen laulua on kuultu Norrbottenin radion Veckans färsking-biisinä. Nousevaa popparia voi kuulla tänä kesänä ainakin Luulajan Hamnfestivaaleilla.
