Pekka Lehdon ohjaama Palsa-elokuva on yksi niitä suomalaisen elokuvan ikuisuusprojekteja. Sen piti ilmestyä ihmisten nähtäväksi jo seitsemän vuotta sitten, mutta televisioon tai teattereihin elokuva tulee vasta ensi vuonna. Tarkempaa tietoa saadaan tammikuussa.
Pekka Lehto muistetaan parhaiten persoonallisista Andy McCoysta ja Aira Samulinista tekemistään elokuvista. Normaalista elämänkerrasta ei ole kyse myöskään Palsa-elokuvan kohdalla, sillä se kuvaa taiteilijan sisäistä maailmaa ja tärkeässä roolissa ovat hänen maalaamansa taulut.
Elokuvan pääosassa nähdään aiemmin Rauli ”Badding” Somerjokea valkokankaalla esittänyt Janne Reinikainen. Käsikirjoituksen elokuvaan on tehnyt Iiro Küttner ja sen meänmurteelle on muokannut Rosa Liksom.
Kun Lehto lähti tekemään Palsa-elokuvaa, hän suunnitteli Lappi-trilogiaa, johon Palsan lisäksi olisivat kuuluneet myös elokuvat kirjailija Timo K. Mukasta ja kuvataiteilija Reidar Särestöniemestä, mutta haaveet lienevät matkan varrella karisseet.
Äskettäin Palsa-elokuva sai elokuvasäätiöltä 60 000 euroa tuotantotukea, mutta aloittaessaan kuvauksia Kittilässä vuonna 2005 Lehto kävi neuvotteluja elokuvan rahoituksesta myös kunnan edustajien kanssa ja he tarjosivat hänelle sataa euroa.
Tuolloin ohjaaja Lehto lupasi Kalevan haastattelussa, että Kittilä palaa elokuvan lopussa poroksi, joten kovin positiivinen kuva Lapista ei jäänyt.
Palsa oli kiistelty hahmo jo eläessään. Hän opiskeli Helsingin Kuvataideakatemiassa, mutta muutti sitten takaisin Kittilään. Siellä rajuja aiheita pelkäämätön taidemaalari ja sarjakuvataiteilija joutui ympäristönsä hylkimäksi.
Taiteilija Palsan kuoltua 40-vuotiaana vuonna 1987 kova kiista nousi tämän hautamuistomerkistä Palava pensas. Seurakunta kielsi paaden pystyttämisen, mutta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä valitukset hylättiin.
Kunnan nykyinen kulttuurisihteeri Marika Salminen myöntää, että Palsaan suhtaudutaan edelleenkin kyläläisten keskuudessa kaksijakoisesti, mutta entistä paremmin tajutaan myös hänen merkityksensä taiteilijana. On havahduttu, että jos Palsan näyttely kerää johonkin Kiasmaan kymmeniätuhansia kävijöitä, Getsemane-ateljeen avaaminen turisteille ensi kesänä, tuo myös Kittilään matkailueuroja.
– Ilmapiiri on varmasti myönteisempi tänään kuin ennen. Rahoitusta on saatu viime vuosina muun muassa Getsemanen kunnostukseen, Jyrki Siukosen Palsa-kirjaan ja Kittilän kunta on mukana myös 12. maaliskuuta 2013 Levillä järjestettävässä Palsa-seminaarissa, kulttuurisihteeri Salminen luettelee.