SIELTÄ TÄÄLTÄ – Olen suunnitellut juurevan blues-albumin levyttämistä siitä lähtien, kun kävin Mississippissä vuonna 2005 ja nyt tuli oikea hetki, sanoo blueskitaristi Erja Lyytinen, joka julkaisi eilen seitsemännen The Sky Is Crying -nimisen studioalbuminsa.
Se on tribuutti legendaariselle blueskitaristi Elmore Jamesille (1918-1963). Levyn julkaisee Tuohi Records ja siitä ilmestyy myös vinyyliversio 28.3.
Erja tutustui Elmore Jamesin musiikkiin legendaarisen Robert Johnsonin kirjoittaman klassikon Dust My Broomin kautta. Sillä oli järisyttävä vaikutus häneen ja se päätyikin pysyvästi hänen keikkaohjelmistoonsa ja kuullaan nyt hänen tribuutin päätöskappaleena.
Mutta covereiden lisäksi The Sky Is Crying-levyllä on myös Erjan tekemiä kunnianosoituksia Elmore Jamesille. Instrumentaali Erja’s Contribution To Jazz sisältää sanaleikin kappaleesta Elmore’s Contribution To Jazz. Kappaleeseen The King Of The Slide Guitar Erja on upottanut fraaseja, jota osoittavat kunnioitusta Elmorille, kuten esimerkiksi ”blues will cure your soul”.
Levyn julkaisua seuraa mittava kiertue. Erja esiintyy yhtyeensä, kitaristi Davide Florenon, basisti Roger Innissin ja rumpali Miri Miettisen kanssa eri puolella Suomea, mutta tällä kertaa turneen pohjoisin paikkakunta on Seinäjoki.
Kappalelista:Person To Person/ Baby Please Set A Date/ It Hurts Me Too/ Erja’s Contribution To Jazz/ The Sky Is Crying/ Got To Move/ The King Of The Slide Guitar/ Sho’ Nuff I Do/ Something Inside Me/ Hand In Hand/ Dust My Broom (live)
Suomen kovimmista nuorista jazzmuusikoista sekä kolmesta pitkän linjan räppäristä, Redrama, Paleface ja Tommy Lindgren, koostuva Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana esiintyy ensi perjantaina 21.3. Oulun Musiikkijuhlilla Nightclub Tähdessä.
Tänään yhtye heitti vuoden ainoan keikkansa Helsingissä ja pohjoisen vuoro tulee viikon päästä, mutta kolmaskin keikka on jo sovittu.
Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana tekee tulevana kesänä nimittäin ensimmäisen ulkomaanesiintymisensä 6. kesäkuuta kansainvälisellä moersin festivaaleilla Saksassa ja nousee lavalle avajaisillan pääesiintyjänä.
– Moers festival on laadukkaimpia eurooppalaisia uuteen jazziin keskittyneitä festivaaleja, ja olin suunnitellut jo vuosikausia meneväni sinne kiinnostavien esiintyjäkattauksien takia. Siksi en ollut uskoa silmiäni, kun sain agentiltamme meilin jossa Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sanaa kysyttiin moersiin keikalle. Olin kyllä ajatellut, että pääsemme ulkomaille esiintymään jossain vaiheessa, mutta näin kovaa debyyttiä en ollut osannut kuvitellakaan. Aivan törkeän siisti juttu!, iloitsee yhtyeen kapellimestari Valtteri Laurell Pöyhönen.
Jazziin erikoistunut moers festival on perustettu jo vuonna 1971 ja siellä on vuosien mittaan nähty lukuisia supertähtiä, kuten Herbie Hancock, Abdullah Ibrahim, David Murray ja Fred Firth.
Viime kesän festivaaleilla 20-henkinen Ricky-Tick Big Band hurmasi yleisön kerta toisensa jälkeen. Tavastialla tämä poppoo esiintyi kolmesti loppuunmyydylle salille. Yhtye julkaisi toukokuussa debyyttialbuminsa Burnaa, joka pysyi peräti 17 viikkoa Suomen virallisella albumilistalla, joista kuusi viikkoa top 10:ssä. Albumi nousi kärkisijoille myös kriitikoiden listatessa vuoden parhaita levyjä eri medioissa. Albumi oli myös ehdolla Vuoden jazzalbumiksi Emma Gaalassa.
Nykyään Oulussa asuva Sira Moksi pani töpinäksi. Eräässä yleisönosastokirjoituksessa valitettiin, ettei laulajattaren ääntä kuule tarpeeksi Oulun seudulla ja siitä syntyi idea.
– Ylöspantiin uudentyyppinen musaklubi A-molli, nimi tietenkin Suomen johtavan viihdesävellajin mukaan.
– Johtoajatus on, että esiinnyn itse eri kokoonpanoilla ja vieraita on meiltä ja maailmaltakin, Moksi kertoo.
Esiintymispaikkana Oulussa on Hyvän Mielen Talon Vilja Sali (Puusepänkatu 4, 3. krs) ja kevään ohjelma on: La 26.4. Sira Moksi ja Allan Niemelä, su 4.5. Sira Moksi ja Allan Niemelä, la 10.5. Sira Moksi & Timo Nykyrin Ukuleleorkesteri, su 25.5. Sira Moksi ja Anu Hartikainen (piano).
Klubikonsertit ovat ikärajattomia ja niiden alkamisajat, sunnuntaisin klo 16.00 ja lauantaisin klo 18.00, sopivat kaikille.Lipun hinta on 10€ ja varaukset voi tehdä ennakkoon suoraan Siralle: s.moksi@gmail.com
– A-molli on myös ”mobiiliklubi”. Tarkoitus on viedä klubi myös muille paikkakunnille, Sira suunnittelee, joten varmasti Moksin konseptia kuullaan myös pohjoisessa.
On Pop & Jazz Konservatorio Lappian suurproduktion aika. Kevään merkki ja tällä kertaa se on GIRL POWER.
Ensi-ilta on Tornion Musiikkitalolla 3. huhtikuuta klo 19.00 ja näytöksiä on myös 4.4. (19.00) ja 5.4. (15.00 & 19.00).
Opiskelijat esittävät maailman parhaitten tyttöyhtyeiden ykköshittejä 1960-luvulta tähän päivään. Crystals, Ronettes, Supremes, Pointer Sisters, Bananarama, Bangles, Destiny´s Child ja Spice Girls.
Girl Power on täynnä nostalgiaa ja glamouria, kaksitoista solistia, suuri neljäntoista soittajan orkesteri, tyylinmukaiset kampaukset ja asut sekä maailmanluokan äänet ja valot takaavat ikimuistoisen konsertin.
Esityksen taiteellinen tuotanto on Tuomas Lampelan ja koreografioista vastaa Susanna Söder. Valosuunnittelu on Tuomas Rajaniemen ja juontajana toimii tuttu radioääni Jari Vesa.
Lippuja voi ostaa ennakkoon 20/10€ nettiosoitteesta www.lipputoimisto.fi ja Lappian opintotoimistosta, sekä ovelta tuntia ennen esitystä hintaan 25/15€.
KAS KUMMAA, KANSIKUVATYTTÖNÄ NÄYTTÄÄ OLEVAN ABBA-ANNI-FRID?
TOTTA (ei tarua) Vuonna 1965 Rauno Lehtisen säveltämä Letkis oli yksi eniten soitetuista kappaleista maailmassa. Ensilevytyksen siitä teki Ronnie Kranckinorkesteri, jonka jälkeen Letkiksestä on tehty maailmalla satakunta versiota.
Suomessa Letkis nousi hädin tuskin Top10-listalle ilmestyessään, mutta maailmalla siitä ja sen eri variaatoista tuli suurmenestys.
– Keskeinen merkitys sille, että Rauno Lehtisen letkajenkkasävellykset levisivät maailmalle, oli ”viidennellä ABBAlla” Stig ”Stikkan” Andersonilla, Lehtisen Toiset Meistä-elämänkerran kirjoittaja Juha Henriksson sanoo.
– Lehtinen oli Discophon-levy-yhtiön tuotantopäällikkö ja sen johtajalla Johan ”Mosse” Vikstedtillä oli hyvät yhteydet Andersoniin ja tämän Polar-yhtiöön ja hänellä taas oli paljon suhteita muualle maailmaan.
– Kuriositeettinä voin mainita, että Hollannissa julkaistun Letkis-version Let kiss esittäjäksi oli merkitty Stig Rauno, joka tulee Andersonin ja Lehtisen etunimistä, vaikka soittajina olivat todellisuudessa Vostok All Starsit: Lehtinen, Herbert Katz, Pentti Lasanen ja Jörgen Petersen. Andersonin nimeä hyödynnettiin myös eräässä toisessa Lehtisen letkajenkassa, jonka esittäjäksi merkittiin Stig Lassanen.
– Anderson ei tietenkään tehnyt tätä vientityötä ilmaiseksi, mutta kyllä Lehtisen sävellystulot ulkomailta olisivat jääneet paljon pienemmiksi ilman Andersonin ponnisteluja.
Tanssivillitys levisi ympäri Euroopan, mutta Englanti ja Amerikka eivät tanssiin syttyneet.Stikkan Andersson oli perustanut Polar-yhtiön vuonna 1963 ja hänen ensimmäinen suuri kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui Rauno Lehtisen Letkiksellä. Seuraava big bang tapahtui kymmentä vuotta myöhemmin ABBAn kanssa.
Erään arvion mukaan Rauno Lehtinen nettosi Letkiksellä 1960-luvulla miljoonan markan potin, eikähän letkajenkka ole vieläkään pois muodista. Viimeksi letkaan ovat liittyneet Arabimaat ja viimeisin levytys on viime vuodelta, saksalaisen ShantelinLetkis – A Touch of Beauty (feat. Ronnie Kranck Orkesteri)
Alvin Youngblood Hart on ilman muuta yksi jännittävimmistä ja tärkeimmistä nykybluesin edustajista. Tämä partainen, rastalettinen multi-instrumentalisti ja laulaja on pöllyyttänyt ja kauhistuttanut puristeja rohkeilla rajanylityksillään, mutta saanut lopulta heidänkin siunauksensa.
Hän on mestari kitaran, banjon ja mandoliinin soitossa, mutta myös vahva, persoonallinen laulaja. Hänellä on oma juttunsa, mutta hän hallitsee suvereenisti myös bluesin historian.
Alvin esiintyy akustisesti 19. huhtikuuta Oulun Uudella Seurahuoneella. Illan toinen bluesakti on Kathmandu Blues Band (feat. Jukka Gustavsson).
Alvin Youngblood Hartin countrybluesdebyytti Big Mama’s Door vuonna 1996 toi hänelle parhaan uuden artistin W.C. Handy Award-palkinnon.
Taj Mahalin manageri oli bongannut miehen ja vienyt Grateful Dead-kitaristi Bob Weirin studioon demon tekoon ja tuota pikaa Okeh-levymerkki nappasi Alvinin.
Toisen pitkäsoiton Territory arvostettu musiikkilehti Downbeat valitsi vuoden bluesalbumiksi, vaikka kyse oli paljosta muustakin. Mukana oli elementtejä myös western swingistä, popista, reggaesta ja rockista.
Kolmannella Start With The Soul-kiekolla hän jatkoi eri vaikutteiden myllyttämistä, mutta kytki nyt piuhat tiukasti sähköverkkoon. Levy oli BBC:n Vuoden blueslevy ja New York Times rankkasi sen 10 parhaan julkaisun joukkoon vuonna 2000.
Sitten oli aika palata taas juurille. Grammy-ehdokkuuden saaneen Down In The Alleyn tuotti Jim Dickinson (Ry Cooder, The Replacements, Rolling Stones, Big Star). Levy teki kunniaa vanhoille perinteille, sankareille kuten Charlie Patton, The Mississippi Sheiks ja Sleepy John Estes, mutta Alvin soitti ja myös rakensi soittimia, joita ennen muinoin käytettiin.
Vaikka Alvin tekikin ahkerasti soolokeikkaa, hänestä alkoi tulla kysytty allaround-muusikko ja kehuja satoi joka puolelta. Dave Alvin(x-Blasters) sanoi: ”Alvin Youngblood Hart on kaikkea, mitä bluesmuusikko (tai kukatahansa muusikko) voi koskaan unelmoida olevansa.” Ja maailman paras rocklehti Mojo kirjoitti: “Hart on jotain muuta. Huimaavan monipuolinen.”
Alvin syntyi Oaklandissa, Kaliforniassa. Hän oli hionut taitojaan lapsuudesta asti. Vahvimmat vaikutteet tulivat Pohjois-Missisipiltä, jossa asui hänen pianoa soittava isoäiti ja setä, joka kitaraa soittaessaan kertoi tarinoita bluesmuusikko Charlie Pattonista. Samalla tulivat tutuiksi myös muut countrybluesnimet.
Tosissaan hän alkoi soittaa kitaraa 14-vuotiaana. Blues oli antanut jo vahvan kasvualustan, mutta muukin musiikki kiinnosti Link Wray, Rolling Stones, Thin Lizzy, Jimi Hendrix, Sly Stone, Captain Beefheart ja Frank Zappa.
Monipuolisuudesta onkin tullut Alvinin valtti. Hänelle on yhtä luontevaa rokata jonkun Lynyrd Skynyrd-muusikon kuin funkata jonkun Meters-soittajan rinnalla. Alvinin kitaraa on kuultu myös muun muassa Allman Brothers Bandin, Bo Diddleyn, Gary Mooren ja North Missisippi Allstarsin keikoilla.
Hän on lämppäröinyt niin Neil Youngia, Los Lobosia, Richard Thompsonia kuin bluessuuruuksia John Lee Hookeria, Taj Mahalia, Buddy Guyta ja Gatemouth Brownia.
Alvin on tullut tutuksi myös bluesdokumenteista, joita Wim Wenders ja Martin Scorcese ovat tehneet, mutta onpa hän päässyt oikeasti näyttelemäänkin. Denzel Washingtonin leffassa The Great Debaters (Sanan voima) hän esittää jookjointmuusikkoa ja Alvinia on kiittäminen myös, Samuel L. Jacksonin, bluesmuusikon taidoista kulttielokuvassa Black Snake Moan. Hän toimi tähtinäyttelijän opettajana.
Nykyään soolokeikkojen lisäksi Alvin Youngblood Hart soittaa vakituisemmin akustista The South Memphis String Bandin ja rockia Muscle Theoryn riveissä.
Jazzin historiaa sanoin ja sävelin. Legendaariset rovaniemeläismuusikot Hannu Mikkola, Terho Keskitapio, Vesa Norvanto, Uki Ollila ja Hannu Raudaskoski soittavat ja musiikkikirjastosetä Marko Niemeläkertoo.
Ravintola Wiljamin, keskiviikon 12.3. Talking Jazz-päiväsessiossa klo 14.00 edetään ragtimen takovista rytmeistä svengaavan swingin kautta kiihkeään beboppiin ja räjähtävään freejazziin. Välillä viilennetään tunteita cool-jazzaten.
Tapahtuma on ilmainen ja sen järjestävät yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kulttuuripalvelukeskus, Rovaniemen musiikkikirjasto ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin aluetoimipiste.
Suomen kovimmista nuorista jazzmuusikoista sekä kolmesta pitkän linjan räppäristä, Redrama, Paleface ja Tommy Lindgren, koostuva Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana esiintyy ensi perjantaina 21.3. Oulun Musiikkijuhlilla Nightclub Tähdessä.
