Harva yhtye saa puolelleen niin kyyniset rokkipoliisit kuin tiukkanutturaiset kansanmusiikin harrastajat. Se on onnistunut rovaniemeläislähtöiseltä Jaakko Laitinen & Väärä Raha–poppoolta, jonka livekeikat ovat saaneet järkeään Lapland-Balkan-musallaan kuulijat tanssin pyörteisiin.
Jaakko Laitinen & Väärä Raha esiintyy Haaparannan kansainvälisessä Glödagalej-tapaamisessa Folkets Husissä 21.2. klo 19.00 (r.a.). Edellisellä yhtyeen Ruotsin keikalla, Jaakko Laitinen sai yleisön niin villiksi, että lavalle heiteltiin pikkupöksyjä, joten hottia musaa on luvassa.
Jaakko Laitinen, olenko oikeassa, että olet Väärän Rahan kanssa tulossa vasta toiselle keikalle Tornionlaaksoon?
– Kyllä, edellinen kerta oli Pajalassa Meänfestivaaleilla. Yritys on ollut kova, mutta se on hankalaa tuo keikkojen saanti. Toivottavasti tulee lisää!
– Entisen bändin Orkestar Business Classin kanssa käytiin aikoinaan Rovaniemeltä Torniossa ja myös Meänfestivaaleilla. Muistan kun katsottiin Pajalassa haikeasti Tornionjoen yli että tuolla se meidän kotimaa siintää – niin vahvaa oli meidän maantieteen osaaminen silloin.
Aika outoa. Ensi kertaa TornioHaaparannalle, vaikka sopisitte musiikkinne puolesta Barentsia liputtavan kaksoskaupungin mainosbändiksi ?
-Toivottavasti rajat aukeaa nyt enemmänkin. Aikanaan kun meillä oli tuo Orkestar Business Class niin keikkareissut suuntautui yleensä etelään.
– Sais olla enemmänkin touhua ja kulttuurivaihtoa Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välillä. Surunmaan Viktor Fors Mäntyranta sai minut aikoinaan tajuamaan tämän ja ollaan auteltukin toinen toisiamme keikkamyynnissä ja muutenkin.
Rovaniemi on synnyinkaupunkisi, mutta isoisäsi, kuulu musiikkimies Olavi Tissari, tulee Väylän varresta. Mikä merkitys sinulle on Tornionlaaksolla?
Äidin puolen suku tulee Kaulirannasta. Muistot liittyy lapsuuteen. Muistan vuolaan virran, vehreät rannat ja Ruotsinpuolen kauppojen erikoiset valikoimat.
Olette esiintyneet 19 maassa, mutta Ruotsissa teillä on käynyt flaksi. Naiset ovat villiintyneet ja sulla on kuulemma nykyisin ruotsalainen tyttöystävä ?
-Fannyn tapasin Göteborgissa keikkareissulla ja nykyään asutaan yhdessä Helsingissä. Hänenkin juurensa ovat Tornionlaaksossa niin samaa asiaa katsotaan eri puolilta rajaa.
Taitavat naiset muodostaa enemmistön keikkojenne yleisöstä?
-Joo! Ei käy kateeksi heavy-bändejä, joiden yleisössä on rivikaupalla isoja karvaisia karjuja kädet nyrkissä.
Missä päin maailmaa olette suosituimmat ja missä on ollut hurjin meno?
-Rovaniemellä ja Inarissa meillä on kotikenttäetu sekä mystinen yhteys maahan ja mielenlaatuun. Siellä on hurjin meno.
Vankimmat fanikunnat näiden kotiseutujen lisäksi on opiskelijakaupungeissa Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä.
Olette julkaisseet kolme albumia (JL & VR, Yö Rovaniemellä ja Lapland-Balkan), saaneet Vuoden Kansanmusiikkilevy-palkinnon ja päässeet rokkilehtien Soundin, Suen ja Rumban sivuille. Olette saaneet kaikki puolellenne, missä taika?
-En tiedä. Kun muutin Helsinkiin viitisen vuotta sitten niin minulla oli tosi sisäänpäinlämpiävä ja sisäsiittoinen kuva rokki- ja kansanmusapiireistä. Olin tosi yllättynyt että meidät valittiin 2011 Suomen kansanmusiikkiliiton syyskiertuebändiksi ja nyt syksyllä kutsuttiin Sibelius-Akatemialle luennoimaan. Se on ehkä hyvä että Suomessa ei ole mitään Balkan-musiikin vahvaa skeneä niin ollaan häpeämättömästi vaan pyöritty rock-, jazz ja kansanmusaympyröissä!
Teidän musiikkinne peruspilari on tietenkin viehko Suomi-Iskelmä, mutta sen jälkeen allekirjoittaneelle tulee mieleen ekana Viktor Klimenko?
-Vuonna 1999 olin Lahdessa kirpputorilla ja löysin sieltä läjän kiinnostavia iskelmävinyylejä, mutta minulla ei ollut tarpeeksi käteistä ostaakseni kaikkia haluamiani. Jouduin jättämään puolet sinne täysin summamutikassa. Yksi mitä en jättänyt oli Viktor Klimenkon mahtava kasakkalevy Country & Eastern, joka mullisti minun musiikkimaun.
-Ja kun ne venäjänkieliset biisit jäivät niin kovasti pyörimään minun mieleen niin innosti kuin huomaamattani tekemään sanoituksiakin.
– Innostuin venäläisestä musiikista ja sitä kautta mustalaismusiikista. Taiteilijatoveri Ville Viinikainen tiesi minun kiinnostuksen mustalaismusiikkiin niin se vinkkasi minulle Emir Kusturican elokuvan ’Underground’ mikä on melkein jokaisen Balkan musiikista ammentavan artistin inspiraation alkulähde.
Teidän musiikissanne on tunteiden paloa, mutta onko aatetta jaloa?
-Kyllä. Ylipäänsä se että me itse aktiivisesti tutkitaan ja ammennetaan erilaisista musiikeista. Toivottavasti se innostaa muitakin ihmisiä ymmärtämään että maailma on täynnä mahtavaa musiikkia ja mahtavia artisteja joilla ei ole kovaa markkinointitiimiä puskemassa sitä joka ikiselle soittolistalle.
-Kaikilla elämänaloilla on havaittavissa yksipuolustuminen ja kärjen kapeneminen. Suomessa musiikkibiseksessä kolmella isolla ylikansallisella levy-yhtiöllä on yli 90 % markkinaosuus. Ruoka-, juoma ja päivittäistavarakauppa ovat keskittyneet muutaman toimijan käsiin.
– Monimuotoisuus, pienen ja paikallisen arvostaminen sekä oma aktiivisuus on meidän viesti. Ja kuten se tulee jo meidän sanotuksissa sekä bändin nimestä ilmi – syljemme päin naamaa finanssikapitalismia sekä pankkeja jotka lainaa korolla tyhjästä luotua rahaa ja kuppaavat kaikki rahat ja ihmiset yhä suurempiin keskuksiin.
-Suurin osa on tietenkin lauluista sanoituksiltaan lemmenlauluja! Olen tietenkin koittanut ujuttaa niihin kaikenlaisia ajatuksia ja joidenkin kriitikoiden mielestä ne on tyhjänpäiväistä kliseistä sanahelinää ja toisten mielestä salaviisasta suomalaisten sanoitusten korkeinta eliittiä. Maut on monet!
Lappi-romantiikka iskelmäteksteissä ei ole menettänyt tehoaan, siitä esimerkkinä Souvareitten jatkuva menestys. Samalla tavalla olette HYVÄN TUULEN TUOJIA, mutta eri porukoille. Lappi-slogania käytätte kuitenkin eri tavalla?
-Me ollaan bändissä sillä tavalla onnekkaassa asemassa että kun kaikki on Lapista niin me voidaan Etelä-Suomessa ja ulkomaillakin pyöriä omassa lappilaisessa mikrokosmoksessa. Jos yhdenmukaistavat koulujärjestelmä ja joukkotiedotusvälineet ovat käyneet kulttuuri-imperialistista sotaa paikalliskulttuureja vastaan niin me liikutaan täällä vihollislinjojen takana ja iskostetaan mietä ja sietä muiden kansojen tajuntaan.
Lopuksi 3 lyhyttä erikoista. Mitä tuo mieleen Toivo Kärjen sanonta: Iskelmä on suomalaisen taivas ?
-Uskovaisten taivaalla ja iskelmän kaukokaipuulla on se ongelma että ihmiset huumavat niillä itsensä sietääkseen arkipäivän kurjuuden ja toivottomuuden, onni on aina jossakin muualla, töyrään takana. Tärkeämpää olisi tarttua härkää sarvista ja tehdä omasta ja kanssaihmisten elämästä taivaallinen ja satumainen tässä ja nyt!
Iskelmä-Suomi & Lappi?
-Mie tykkäsin Iskelmä-Suomi-sarjasta. Vaikka olen paljon iskelmää harrastanutkin niin oli paljon uutta ja jännittävää. Lappilaisia ei siinä paljon taidettu käsitellä, mutta niin jäi paljon, paljon muutakin kiinnostavaa pois. Jukka Raitasesta ja Viktor Klimenkosta esimerkiksi olisin mielelläni kuullut lisää.
-Valtamediat luo ja muokkaa valinnoillaan virallista kaanonia niin onhan toimittajilla kova vastuu siinä kenet he nostavat loistoon ja kenet sivuutetaan.
Sotshin talviolympialaiset?
-Putinin voimannäytöstä tulikin irvokas farssi! Miljardit muuttuu murusiksi kun suurin osa rahasta katoaa matkalla korruption syövereihin, mutta hallitsijain ikiaikainen kikka on talousongelmissa lietsoa raivoa vähemmistöjä kohtaan.
Tapahtumalinkki: https://www.facebook.com/events/243598139147729/
(LUE MYÖS: http://vaylanpyorre.blogspot.fi/2010/05/jaakko-laitinen-vaara-raha-oikeilla.html )