Ennustaminen on aina vaikeaa. Musiikkitoimittaja Magnus Tosser kirjoitti muutama päivä sitten Norrbottens Kurirenissa, että hän näkee Pajalan musiikin tulevaisuuden The Magnettes-yhtyeessä. Kukaan ei tiedä, mutta nuorissa on aina tulevaisuus. Se voi olla yhtä hyvin Pajala Truck Co, Dennis Kalla tai Viktor Fors Mäntyranta. Kestävämpään menestykseen tarvitaan kuitenkin aina paljon työtä ja ripaus hyvää onnea.
Samalla lailla voidaan jossitella pajalalaislähtöisen kitaristi Örjan Mäen johtaman kiirunalaisen Willy Clay Bandin kanssa. Jos he olisivat satsanneet sataprosenttisesti kymmenisen vuotta sitten uraansa ja muuttaneet Nashvilleen, miten olisi käynyt. Uskon, että tosi hyvin.
Nykyään muutaman keikan vuodessa tekevä Willy Clay Band esiintyi Bykrogenin ulkolavalla Tornionlaakson suurimman kesätapahtumassa, kymmeniätuhansia kävijöitä keräävien Pajalan markkinoiden yhteydessä.
Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta sunnuntain ensitunteina elohopea oli laskenut muutamaan asteeseen ja oli luonnollista, että kohmeisilla käsillä soittaminen ei ole helpointa hommaa, mutta siltikin yhtye pystyi tarjoamaan täysipainoisen keikan.
Kuultiin albumeiden Rebecca Driven (2005) ja Bluen (2009) biisejä, kruununa tietysti Ruotsissa hitiksikin noussut Mighty good times.
Aiemminkin on tullut mainittua, kun on nuoruudessa Tornion Väylässä kylvetetty valtakunnallisia kehuja saaneilla Tonicsin ja Battaglian lauluharmonioilla, ei niitä voi vastustaa ja Willy Clay Bandin Tony Björkenvallin ja Reine Tuoremaan yhteislaulu on parhaimmillaan aivan uskomatonta. Huomasin myös, kuinka tärkeä ja keskeinen rooli Örjan Mäellä oli yhtyeessä kitaristina, ja tietenkin myös pedalsteelin ja pullokaulan soittajana. Livenä yhtye kuulosti myös yllättävän paljon Mark Knopflerin aikoinaan tähdittämältä Notting Hillibillies-yhtyeeltä, mikä on hyvä merkki.
Willy Clay Band päätti Pajalan keikkansa komeasti The Bandin The Weight-klassikkoon, josta tässä alla tallenne Norrtäljestä useamman vierailijan kera. Toivotaan, että yhtye panee vielä jossain vaiheessa ison vaihteen päälle, ainakin tekee enemmän keikkoja, sillä Willy Clay Band on yhä maailmanluokan bändi.
Lue myös arkistojuttu: http://vaylanpyorre.blogspot.fi/2010/12/orjan-maki-tahtien-poydasta-k-itaristi.html