NME
Vuoteen 1970 sisältyi monia surullisia uutisia. Beatles hajosi, Jimi Hendrix ja Janis Joplin kuolivat, mutta henkilökohtaisesti isoin kolaus oli, kun kitaristi, laulaja & lauluntekijä Peter Green jätti Fleetwood Macin.
Sen ymmärsi, että Peter kaipasi taiteellista vapautta. Olihan se näkynyt jo yhtyeen julkaisuissa, Man of the world, Oh well ja Green Manalishi. Vaikka miehen sydämeen oli jäänyt soimaan blues, ne olivat riemukkaan erilaisia ja nerokkaita irtiottoja ja oli aika mennä eteenpäin.
Albatrossin menestyksen myötä rahaa oli alkanut tulla Greenille ikkunoista ja ovista ja hän sai toteutaa nuoren miehen unelmat, valkata parhaat päältä, nopeimmat autot, parhaat bileet ja niin edelleen.
Vaikka Peter oli ajanut itsensä sisään Bluesbreakersiin uhoamalla John Mayallille, että on parempi kitaristi kuin Eric Clapton, perusluonteeltaan hän oli ujo. Se näkyi Fleetwood Macissä, jossa hän jatkuvasti siirsi tähden viittaa, joka painoi, muille, ensin Jeremy Spencerille ja sitten Danny Kirwanille.
Musiikillisen vapauden lisäksi Greenin eron takaa löytyi muitakin syitä. Hänen skitsofrenia oli puhjennut huonojen LSD-trippien seurauksena ja hänen maailmansa joutui myllerrykseen, jota ei voinut enää kokonaan rempata. Hän lahjoitti omaisuuttaan kavereilleen, hyväntekeväisyyteen ja manasi demonejaan Green Manalishissa, joka jäi hänen viimeiseksi palveluksekseen Fleetwood Macille.
Kun Greenin ensimmäinen sooloalbumi End Of The Game näki päivänvalon vuoden 1970 lopussa, hän oli eri mies. Intenssiivisyys ja kosketus kitaran kielille ja laulun ja kitaronnin yhteys ja tunteenpalo olivat poissa, mutta silti hänen musiikki oli kiehtovaa, acidjamia.
Pikkuhiljaa Green katosi kuvioista ja hänen kohtalo askarrutti. Henkilökohtaisesti ihmisen mieli alkoi kiinnostaa ja muutamaa vuotta myöhemmin ajauduin alalle. Silloin selvisi, minne Peter Greenin kuulu gentle touch hävisi. Huumeiden jälkeen Greenin useat sairaalareissut ja vahva psyykelääkitys vaikutti paitsi tunteisiin, myös fyysisesti muun muassa tuntoon sormenpäissä ja hidasti tietysi myös komennonantoa kitarakädelle.