Aavasaksa
Perinteisesti tänäkin juhannuksena Aurinkovaaralla nostetaan Suomen lippu salkoon, pidetään puhe ja lauletaan, mikä useimmille riittää.
Giuseppe Acerbi
Aikanaan kun jututin ihmisiä Aavasaksan juhannusjuhlien kultaisista vuosista, monet vitsailivat juhlien paluuta haikaillessani: ”Ei se kannatte, kun matkailusesonki on niin lyhyt ja kestää vain yhden juhannusyön, enimmillään kaksi.”
Onneksi Aavasaksa on paljon muutakin, kuin isot juhlat. Sen historia on täynnä kiehtovia tarinoita, oikea aarreaitta, josta voi ammentaa.
Kaikki tietävät, että Aavasaksa on Suomen ensimmäinen matkailukohde, eteläisin paikka, jossa voi nähdä keskiyön auringon ja se mielessä päivälleen 219 vuotta sitten italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbikin seurueineen souti kortteeripaikastaan Ruotsin Övertorneån pappilasta Aavasaksan juurelle ja nousi huipulle. Nordkappiin ulottuneen matkansa jälkeen hän kirjoitti kirjan, joka sai turistit Euroopasta matkaamaan kohti Aavasaksaa.
Toki aurinkomatkoja Aavasaksalle oli tehty ennenkin. Ruotsin kuningas Kaarle XI oli auringonpalvoja numero yksi. Hän lähetti Olof Rudbeckin retkikunnan tutkimaan auringon liikkeitä Tornionjokivarteen. Matkan seurauksena syntyi teos Atlantica, joka väitti Lapin yöttömän yön osoittavan, että Ruotsi oli tarujen Atlantis eli kaiken sivistyksen kehto. Pian Olof Rudbeckin poika seurasi isänsä jalanjälkiä pohjoiseen. Hän etsi paikkaa, mihin Nooakin arkki rantautui. Hänellä oli kaksi vaihtoehtoa Luppio tai Aavasaksa. Löysikö hän jälkiä, ei koskaan selviä, sillä kaikki hänen tutkimusmateriaalinsa tuhoutui Uppsalan palossa 1702.
Kuninkaallisia, tutkijoita ja muita merkkimiehiä vieraili Aavasaksalla ja heidän kirjoittamansa kirjat antoivat kultareunukset historialle.
Medioissa Aavasaksa on ollut aina esillä. Kun juhannusjuhlien ohjelma muuttui ajan mukana arvokkaasta kevyempään ilonpitoon, eikä sekään enää vetänyt, etusivun jutuksi nousi vuonna 1979 Helsingin juhlaviikkojen johtajan Seppo Nummen vinkki Lapin väelle: ”Aurinkofestivaalit Aavasaksan laelle!”
Seppo Nummi
Ideoita paikan ympärillä on pyöritelty jos jonkimoisia. Jossain vaiheessa Ylitornion kunnan nimeä oltiin vaihtamassa Aavasaksaksi. Surullisen kuuluisa on paitsi lentomäkihanke-keskustelu myös Aavasaksan hotellihanke, joka kävi kuumana 1960-luvun lopussa, eikä valmista tullut. Keisarinmajankin valmistuminen vei kymmenkunta vuotta. Yksi sen vastaehdokkaista oli Aurinkotemppeli.
Lauluissakin Aavasaksa on ollut aina hyvin esillä, joista alla kimara. Ensimmäinen taltioitiin levylle jo iskelmän alkuhämärässä vuonna 1929, jolloin Suomen kaikkien aikojen suosituin orkesteri Dallapé teki ensimmäiset savikiekkonsa. Helsingissä ravintola Mikadossa taltioitiin muun muassa laulu Aavasaksa.