Roots-musiikin laatulehti, yksi maailman vanhimmista blueslehdistä Blues News on tehnyt napakan jutun Greedy Pigistä ja kyytipoikana on toimittaja Riku Metelisen asiantunteva levyarvostelu Boogiedrilleristä. Hän kirjoittaa pitkäsoitosta muun muassa:
” Me kaikki tiedämme kuinka suuri merkitys aloituskappaleella on levyllä. Mikäli se ei kolahda, saattaa koko albumi jäädä vähäiselle kuuntelulle tai kenties kokonaan kuuntelematta.
Greedy Pig ei ole riskejä ottanut, vaan on laittanut levyn alkuun kunnon rykäisyn. Dr. Feelgood- ja Inmates-tyylinen harpulla ryyditetty Bad Voodoo tuskin jättää ketään kylmäksi. Eikä jatkossakaan armoa anneta tai kuvia kumarreta.
ZZ Topin La Grangen, eikun siis tietenkin John Lee Hookerin Boogie Chillunin teemaa lainaava Secondhand Blues on Billy Gibbons-kitaroineen tietenkin kunnianosoitus menneelle mestarille.
Akustisvoittoinen High Wide And Handsome menee Lynyrd Skynyrdin tontille. Päätösraidat, hiukan perinteisemmällä soundipolitiikalla toteutunut Perusräkä Boogiedriller sekä Neighbourhood, täydentävät kokonaisuutta mukavasti.
Nimikappale edustaa levyn parasta antia ja Neighbourhood on kuin Tuomari Nurmio ja Dave Lindholmin linnanjuhlien jälkeinen autotallijami.
Tällä levyllä Greedy Pig soittaa itsensä näköistä musiikkia ja vahvistaa sitä kuvaa, että he ovat rouhean meiningin sanansaattajia. Näyttämisen tarvetta tai kuninkaana kukkoilua ei ole. Tämä on sitä rehellistä perusduunarin juurihoitoa, jollaista on hetken jo odotettukin. Hannu Leiden on onnistunut tuotannossaan vähintäänkin kiitettävästi. Soundit ovat asiaan kuuluvasti sopivan raa`at ja meno messevää.
Levy huokuu herrojen vilpittömästä rakkaudesta rock`n`rollin esittämiseen. Kyllä tämän parissa viihtyy vielä pitkään.”