Live: DANIEL & FREDRIK-duon albumia kannattaa odottaa
DavidFredrik2

Daniel ja Fredrik

LIVEPakko oli polkassa kaasua ja käydä kuuntelemassa Tornionlaakson riksspelemanneja Ruotsin Högsommarfestin sunnuntaikonsertissa.

Onneksi esitykset olivat puolentunnin mittaisia, sillä helleaalto helli ja auton takapenkillä Uulan läähätys muistutti, että nyt ei ole aikaa jäädä lorvimaan.

Viulisti-laulaja Daniel Wikslund oli tullut yöjunassa halki Suomen Virosta kansanmusiikkijuhlilta ja hanuristi-laulaja Fredrik Isaksson oli soittanut edellisenä iltana Jordin Jannen ja Susannen kanssa Rovakassa.

Fredrik valitti, ettei oltu keretty treenata, mutta ei se kyllä menoa haitannut. Tietenkin alle kymmenen biisin setillä, täyteen lentoon ei päästä. Korpikylän keikka kuitenkin osoitti, että yhteispeli sujuu ja yhteisen levyn hän lupasi jo tälle vuodelle.

Maailmaa paljon kiertänyt ja juurilleen palannut Wikslund on osoittanut jo kahdella soololevyllään kykynsä sekoittaa ulkolaisia mausteita musiikkiinsa. Hän elää musiikkiaan, eikä pelkää riisua tuohivirsuja ja ylitellä pelimannina tyylien rajoja. Häneltä luonnistuu myös tarinankerronta, perinne, joka Ruotsin puolella osataan ja josta suomalaistenkin olisi syytä ottaa mallia.

Molemmat osaavat meänkieltä, Fredrik paremmin kuin Daniel, mutta sekakieli (ja hevi viulunsoitto) toimi mainiosti Wikslundin bravuurikappaleessa Bastupolska, jolla setti aloitettiin. Toivottavasti tulee levylle. Toinen vahva trad-esitys Davidilta oli Bellatsau.

KorpikHarjugarden

Harjugården

Fredrik tunnetaan Raj-Raj Bandista ja Jannes Frickebodasta, toisen hanuristin Jan Johanssonin kanssa. Yhtyeet ovat enempi kiinni tornionlaaksolaisperinteessä ja meikäläisessä Vili Vesterinen-osastossa, mutta toivotaan, että Daniel vie hänet kansainvälisille vesille.

Ominta itseään Fredrik esitti Korpikylässä varmasti herkässä Autiovalssissa, jonka hän on säveltänyt kotikylälleen, vaikka kyllähän Isaksson osaa revitelläkin.

Jännityksellä jää kuitenkin odottamaan parivaljakon albumia, minkälaista maailmanmusiikkia syntyy, kun Danielin  ja Fredrikin  musiikit kohtaavat.  Ihmisinä he jo tuntevat toisensa . Kaverillisesti Daniel kutsui Fredrikiä Luonnon Ihmeeksi.

Korpikylässä esitetyistä kappaleista suomalaisille varmaan tutuin oli Kuortaneen polkka, jonka teki tunnetuksi 1970-luvulla Kankaan pelimannit, joka on ollut jonkinlainen esikuva ruotsalaisille kansanmuusikoille .