Kippis ja kulaus! Horse Face Dog tulee! Thats it but not shit!
Huonossa hapessa olevilla Lemmyllä ja Wilko Johnsonilla ei ole hädän päivää, sillä torniolainen powertrio Horse Face Dog pitää hyvän huolen, että heidän perintönsä elää.
Kolmen vanhan kehäketun A. Lindholmin, Tony Rebelin ja Timo Lindholmin perustama bändi ei ole kuitenkaan yks` yhteen esikuviensa kanssa, vaan he sekoittavat korttinsa itse ja heidän pakassa on niin rock`n`rollia, punkkia, heavyä kuin vaihtoehto-bluesiakin.
Komeimmin ja selvimmin Lemmy-huudot ja räiskyvät Wilko-pyrähdykset kuuluvat biiseissä Locked out and left behind ja King of mistreated. Kuitenkin esikoiskiekon ehdoton täyskymppi on Won`t make it back home, ehkä sen melodisuudesta johtuen. Tuimaa punkhenkistä remellystä taas edustavat Don`t go in ja It`s not you.
Ilman kompromisseja Horse Face Dog tikkaa yhteen kaikkiaan 12 biisiä. Lyhyestä virsi kaunis, sillä luotien laulua kestää 28 minuuttia 43 sekuntia.
Selvästi kuulee, että bändillä on ollut hauska purkittaa näitä kappaleita studiossa. Turboahdetut biisit ratkeilevat sopivasti liitoksistaan ja päästävät valoa pimeään. Musiikki on ilkeää ja tuimaa, muttei kuulosta pätkääkään ryppyotsaiselta.
Tämän tyylin Tornio-skeneen yhtye tuo kaivattua leikkimieltä. Levyn kappaleisiin on ripoteltu sopivasti oivaltavia kitarakoukkuja, boomboom-bassoa ja meuhkaavaa Muppet-rumpua ja kun livenä vaihdetaan vielä enemmän vapaalle, bluesbotnekin pääsee varmasti kunnolla esille.
Joku junantuoma väitti vähän aikaa sitten, ettei Suomessa ole tehty kunnon rockia sitten Hurriganesin, saati sitten Meri-Lapissa. Katin kontit. Jo pelkästään Torniossa levytetyllä perusrokkaamisella on pitkä historia. Pokolle 1970-luvun lopulla levyttäneestä Alfasta lähtien on katkeamaton jatkumo Horse Face Dogiin, jonka äijien lähimenneisyyteen kuuluvat sellaiset nimiyhtyeet kuin Lambs ja Free Ride.
Volyymit kaakkoon ja kaikki kuulolle! Pikkasen hyvä! Kyllä mulle ainakin kelpaa.(4/5 Väylän Pyörrettä)