Jukka kädessään Rauli Badding Somerjoen elämänkerta Kaita polku, ja vieressään oma jukeboxi, jonka mallinen löytyy sattumoisin myös Baddingin Muotokuva 1 -LP:n kannesta. © Sami Rajala

Yleisradio piti keväällä 1973 voimasoitollaan huolen, että nämä Rauli ”Badding” Somerjoen laulamat säkeet ja sävelet löysivät tiensä Suomen joka kolkkaan, myös Muonion Kihlangin kylään. Siellä kiivasrytminen ja karhealla äänellä laulettu kappale upposi erityisesti yksitoistavuotiaaseen, nykyisin Kuukkelin sivuilta tuttuun Jukka Rajalaan. Rauli Badding Somerjoki syrjäytti Jukan muut suosikit.
– Sitä ennen tykkäsin Irwinin Ryysyrannasta ja Viktor Klimenkon kasakkalauluista, Jukka muistelee.
Myös Baddingin muu tuotanto tuli Jukalle tutuksi, välillä yllättävästäkin suunnasta.
– Ruotsin radio lähetti ennen kouluun lähtöä suomenkielistä lastenohjelmaa. Sieltä kuului muun muassa Baddingin Apina ja gorilla.
Badding nousee legendaksi
Vuosikymmenen lopussa Badding sai väistyä Juice Leskisen ja Hurriganesin tieltä, mutta ei kuitenkaan jäänyt unohduksiin, vaan hänen levynsä palasivat Jukan levylautaselle 80-luvun comebackin myötä ja jäivät Jukan arvoasteikossa pysyvästi Baddingin esikuvan Elvis Presleyn, Chuck Berryn, Rolling Stonesin ja Juice Leskisen kaltaisten legendojen rinnalle.
Edellä mainituista mestareista Rauli Badding Somerjoki eroaa Jukan mukaan monipuolisuudellaan. Tuskin kukaan muu on yhtä uskottavasti ja lähes samaan aikaan esittänyt 1950-luvun tanssi-iskelmää, rock ’n’ rollia, lastenlauluja, rekilauluja ja poliittista musiikkia.
Musiikki Jukan harrastus nro 1
Edellä olevasta tekstistä voi jo päätellä, että musiikilla on ollut suuri vaikutus Jukan elämään. Radion ja levyjen lisäksi Jukka imi musiikkia myös lehtien välityksellä.
– Minulla on monta hyllymetriä musiikkilehtiä 60-luvulta 80-luvulle ja vielä 90-luvultakin.
Ja perustipa Jukka tapojärviläisten kaveriensa kanssa oman, uuden aallon musiikkia soittavan yhtyeenkin.
– Siitä ei sen enempää, Jukka kuittaa.
Jukka ei jättänyt musiikkia pelkästään kuuntelemisen, lukemisen ja soittelun varaan, vaan hän myös kirjoitti aiheesta ja lähetti omia kirjoituksiaan levynkeräilijälehtiin.
– Ensimmäinen juttuni oli Thin Lizzystä Rare-lehdessä.
Kirjoittaminen jäsentää asiat

Jukka esittelee kirjaansa Kaita Polku Kolarin kirjastossa la 7.4. klo 15. Trubaduuri Kauno Kaulanen porisuttaa Jukkaa ja esittää Baddingin kappaleita
– Kun itse tykkää jostakin, haluaa, että muutkin löytävät saman asian, ja samalla asiat jäsentyvät itsellekin, Jukka perustelee kirjoitteluaan.
Rauli Badding Somerjoen tarinan Jukka halusi kirjoittaa, jotta saisi samalla selville, minkälainen persoona kätkeytyy nimen taakse.
Hänellä oli mielestään myös sanottavaa 90-luvulla ilmestyneen Badding-kirjan lisäksi.
– Minulla oli omissa arkistoissani tietoja, joita ei oltu julkaistu, ja halusin kirjan, jota voi selata esimerkiksi Raulin musiikkia kuunnellessa.
Tavoitteena kirja merkkivuodeksi
Kirjahaave alkoi toteutua vuoden 2015 alussa.
– Tammikuussa googlettelin kustantajia. Kolmesta sain vastauksen.
Kaksi kiinnostunutta kustantajaa rajautui pois, kun pyysivät lisätietoa Jukan hankkeesta. Kustannusosakeyhtiö Siltala osasi vetää oikeasta narusta.
– Siltalalta pyydettiin käymään.
Heille Jukalla oli esitellä selvä näkemys, millaisen kirjan hän haluaisi tehdä, sisällöllisesti ja ulkonäöllisesti.
– Halusin tehdä kirjan, joka kertoo Raulin tarinan kronologisessa järjestyksessä.
Myös kirjan ulkonäkö oli mietittynä.
– Vein malliksi Olavi Virran elämänkerran.
Jukan ajatukset sopivat kustantajallekin, ja alkoi yhteistyö, jota Jukka kiittelee vuolaasti.
Lähestyttiin Raulin syntymän 70-vuotispäivää, joka tulisi täyteen vuonna 2017. Se oli ensimmäinen deadline. Juhlavuositavoitteesta jäätiin Jukan muiden kiireiden takia hiukan. Kirja putkahti painosta helmikuussa 2018.
Badding yllättää Jukankin
Kun kustannussopimus oli saatu allekirjoitettua, alkoi Jukka kiertää haastattelemassa Rauli Badding Somerjoen sukulaisia, ystäviä, asuinkumppaneita ja muusikkokavereita. Jukka itse on tavannut suosikkinsa Kolarin työväentalolla vuonna 1975, Laivat-levyn julkkarikeikalla Lahdessa ravintola Torvessa 1985 ja kolmannen kerran samana syksynä, niin ikään Torvessa.
– Laivat-LP:n keikalla juttelin Raulin kanssa, ja hän antoi puhelinnumeronsa sekä pyysi soittamaan. Tein niin huhtikuussa 1986. Silloin Rauli kertoi muun muassa Suonkulkija-biisin synnystä.
Vaikka Jukka ei saanut kiinni tai päässyt haastattelemaan aivan kaikkia haluamiaan henkilöitä, paljasti työ jopa Rauli Badding Somerjoen fan clubin jäsenelle numero 3 uusia puolia suosikistaan.
– Raulin humoristisuus ja tarinankerrontataidot olivat minulle täysin uusi asia. Siitä kertoivat monet Raulin lähemmin tunteneet henkilöt.
Harva kuitenkaan muisti yksityiskohtaisesti Raulin kertomia juttuja, mutta onneksi kirjaan löytyi malliksi yksi, joka jääköön kirjan lukijoiden iloksi.
Kaita ja lyhyt polku
Kirja Kaita polku, joka on lainannut nimensä Rauli Badding Somerjoen 16-vuotiaana kirjoittamalta balladilta, alkaa esittelemällä Raulin vanhempien, jatkosodan loppumetreillä toisensa Joensuussa tavanneiden Gunnar Johanssonin ja Elina Karvisen, sukujuuret ja avioitumisen. Somerolaisen Gunnarin perheen sukunimi oli muutettu vuonna 1936 jälkipolville tuntemattomasta syystä Somerjoeksi.
Elinalla oli jo vuonna 1939 syntynyt Helena-tytär. Elinan ja Gunnarin ensimmäinen yhteinen lapsi, Kari, syntyi vuonna 1946, ja kirjan päähenkilö Rauli 30. elokuuta 1947 aamuyöstä kello 04.20.
Kirja seuraa Raulin elämää läpi nousujen ja laskujen, piirtää kuvan erittäin monipuolisesta, ammattitaitoisesta ja luovasta muusikosta, joka kärsi esiintymiskammosta, kehitti isoja ajatuksia, mutta jonka tarmo ei riittänyt niiden toteuttamiseen. Kirja päättyy kuvaan Rauli Badding Somerjoen hautakivestä, jossa on kuolinpäivämäärä 14.1.1987, eli viime vuosi oli merkkivuosi siinäkin mielessä.
Jukan kirja on saanut myönteisiä arvosteluja suomalaisissa aluelehdissä, joissa kriitikot ovat kiitelleet Jukan kaunistelematonta, sensaatiota hakematonta ja myötäelävää otetta.
Jokainen Rauli Badding Somerjoen musiikista ja sen takaa löytyvästä henkilöstä kiinnostuneiden kannattaakin suunnata kulkunsa hyvin varustettuihin kirjakauppoihin ja marketeihin, kuten Äkäslompolon Jounin Kauppaan, ja hankkia Kaita polku.
Teksti: Eero Vapa
Kuva: Sami Rajala